EU ja Maailman Kauppajärjstö WTO:n neuvottelut – kaupasta hyötyä kaikille?
Eri maiden on tingittävä ns. saavutetuista eduistaan, mikäli kaupan vapauttamista halutaan jatkaa, painotti kaupallinen neuvos Kent Wilska ulkoasiainministeriön kauppapoliittiselta osastolta luennoidessaan maanantaina 12. joulukuuta Uudenmaan Eurooppa-tiedotuksen järjestämässä yleistötilaisuudessa.
<bMaailmankaupan vapauttaminen edellyttää saavutetuista eduista tinkimistä
Kaupan vapauttaminen on keskeisiä keinoja WTO:n perussopimukseen kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi niistä tähtää yleiseen elintason kohottamiseen. Wilska muistutti, että Suomi ei EU-jäsenenä voi solmia itsenäisesti sopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. On kuitenkin väärin luulla, että Suomella ei olisi enää minkäänlaista valtaa näissä asioissa. Kauppapoliittisia neuvotteluja hoitava komissio joutuu hakemaan neuvoa jäsenmailta, mikä tapahtuu neuvoston kauppapoliittisessa erityiskomiteassa (ns. 133-komitea).
Se, koetaanko kaupan vapauttaminen hyödylliseksi, riippuu henkilön omista näkemyksistä korosti Wilska. Toisen kehitys voi olla toiselle taantumista. Länsimaissa kehitystä ja kaupan kasvua on aina pidetty luonnollisina asioina.Wilskan mukaan on lähtökohtaisesti mahdotonta vastata siihen, hyödyttääkö kauppa kaikkia. Toimijoilla on erilaisia oikeaksi koettuja tavoitteita ja myös niiden saavuttamisen keinoista olla erimielisiä. Kansainvälisen kauppajärjestelmän ja kauppaolitiikan arvostelu on lisääntynyt 1990-luvulta lähtien.
Hyötyä suurelle osaa väestöstä
Vaikka kaupan vapauttamisesta ei olisikaan hyötyä aivan kaikille, voidaan väittää sen hyödyttävän suurta osaa. Keskeistä on WTO-järjestelmän ja jäsenmaiden kansallisen päätöksenteon demokraattisuus. Wilska korosti, että esimrkiksi Suomessa voidaan turvata kaupan vapauttamisesta aiheutuvia menetyksiä tulonsiirtojen avulla, mutta kehitysmaissa tämä ei ole mahdollista.
Ratkaisevaa on, miten kaupan vapauttamisesta aiheutuvat hyödyt jakautuvat eri maiden kesken ja niiden sisällä. Jos kaupan vapauttaminen ei hyödytä henkilökohtaisesti, vetoomukset yleisen kasvun tärkeydestä eivät sytytä. Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, ei pelkkiä lupauksia painotti Wilska.
Maataloutta pakko avata
Maataloustuet ovat osoittautuneet varsinaiseksi ongelmaksi neuvotteluissa. Suurimmat kiistanaiheet ovat syntyneet puuvillasta, sokerista ja banaaneista. Wilska uskoi, että Suomessa on syytetty EU:n ohella myös WTO:ta siitä, että sokerin hintaa painettiina alas. Wilska korosti, että maataloudessa kehitysmaat ovat kaikkein kilpailukykyisimmät. Kehittyneiden maiden olisikin kaupan vapauttamiseksi avattava maatalouttaan kilpailulle ja hyväksyttävä siitä koituvat menetykset.
Teollisuustuotteiden osalta Wilska arvioi, että vapauttamista jatketaan edelleen. Näiden osalta Suomella on markkinoita voitettavana. Tässäkin nousee esille se, että uusille markkinoille pääsemiseksi muun muassa kehitysmaissa kehittyneiden maiden on oltava valmiita tekemään myönnytyksiä juuri maataloudessa. Palveluiden vapauttamiseen Wilska kaipaisi puhtia, koska hyötymahdollisuus on niissä suurin.
Kehitys palannut ydinneuvotteluihin
Wilskan mukaan niin sanotut kehitysasiat ovat palanneet ydinneuvottelujen rinnalle. On kuitenkin vaikea tehdä selvä raja siitä, mikä on sijoitusta kauppaan ja mikä puhdasta kehitysapua. Onhan esimerkiksi koulutuksen tukeminen pitkällä aikavälillä sijoitus myös talouselämään. Wilska totesi, että WTO:n käyttämää luokitusta kehitysmaista pitäisi muuttaa, sillä esimerkiksi Brasilia ja Burkina Faso ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Joustavuus säännöissä ja erityis- ja erilliskohtelu ovatkin tärkeässä osassa WTO:n ministerikokouksessa Hongkongissa 13. -18. joulukuuta.
Wilskan mielestä etukäteen on korostettu Hongkongin WTO-kokouksen päättyvän hallittuun epäonnistumiseen, jotta tiedotusvälineet eivät voisi uutisoida täydellisestä epäonnistumisesta. Hallittu epäonnistuminen Hongkongissa merkitsisi siis onnistumista. Toinen vaihtoehto olisi täydellinen epäonnistuminen. Wilska heitti ilmaan kysymyksen, olisiko täydellinen epäonnistuminen sittenkään niin huono asia, koska se ainakin pakottaisi WTO:n todellisiin uudistuksiin. Hallittu epäonnistuminen taas voi johtaa siihen, että ostetaan lisäaikaa, mutta on epävarmaa, johtaako tämä tuloksiin.
EU:ssa on viime aikoina tapahtunut tiivistymistä WTO-tavoitteiden suhteen arvioi Wilska. Vaikka maatalous on ollut korostetusti esillä, Suomen kannalta tärkeimpiä ovat niin sanotut henkiset oikeudet. Wilska korosti uskovansa monenkeskisen järjestelmän tehokkuuteen ja sen tarjoamiin etuihin varsinkin pienille, kauppablokkien ulkopuolisille maille.
Lisätietoja Maailman Kauppajärjestö WTO:sta (ulkoministeriön verkkosivut)
Kauppapolitiikka verkkolehden WTO-osio
