Kiinnostus opiskelijavaihtoon lisääntynyt EU-jäsenyyden aikana
Korkeakouluopiskelijoiden kiinnostus lähteä vaihto-opiskeluun ulkomaille on lisääntynyt runsaasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden kiinnostus viettää vaihto-opiskeluvuosi tai suorittaa koko tutkinto Suomessa on kasvanut.
EU:n rahoittama Erasmus-ohjelma on suosituin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma
Osallistujamäärissä mitattuna Euroopan unionin rahoittama Erasmus-ohjelma on nykyään suomalaisten korkeakoulujen tärkein vaihto-ohjelma. Erasmus on Sokrates-ohjelman korkeakouluja koskeva alaohjelma, jonka tavoitteena on nostaa koulutuksen tasoa, lisätä korkeakoulujen kansainvälistä yhteistyötä ja edistää opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuutta. Erasmus-vaihtoon voivat hakea kaikkien alojen opiskelijat. Vaihto-ohjelmassa ovat mukana EU- ja Eta-maiden lisäksi Bulgaria, Romania ja Turkki.
Lukuvuonna 2003–2004 Erasmus-ohjelman kautta oli vaihdossa Euroopan laajuisesti yhteensä yli 130 000 opiskelijaa. Historiansa aikana ohjelmaan on osallistunut yhteensä puolitoista miljoonaa opiskelijaa. Ohjelmaa on tarkoitus kasvattaa lähivuosina, ja komissio tavoittelee lukuvuoteen 2011-12 mennessä kolmea miljoonaa Erasmus-opiskelijaa.
Erasmus-ohjelma on ollut käynnissä Suomessa jo lukuvuodesta 1992–1993. Vuosien aikana ohjelman osanottajien määrä on noussut huimasti. Lukuvuonna 1992–1993 Erasmus-ohjelmaan otti osaa 821 suomalaista opiskelijaa ja Suomeen tuli 154 ulkomaista opiskelijaa. Lukuvuonna 2004–2005 Suomesta lähti Erasmus -opiskelijavaihtoon 3932 opiskelijaa ja Suomeen tuli 5540 ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Eniten opiskelijoita Suomeen tuli Saksasta, Ranskasta, Espanjasta ja Puolasta. Kaiken kaikkiaan ohjelman kautta tuli Suomeen opiskelijoita yhteensä 31 maasta.
Erasmuksen lisäksi toinen suosittu vaihto-ohjelma on Pohjoismaisen ministerineuvoston pohjoismaisen vaihdon Nordplus-ohjelma. Sen tavoitteena on kehittää koulutusyhteistyötä ja edistää pohjoismaiseen arvomaailmaan perustuvaa kulttuurista ja kielellistä yhtenäisyyttä. Suomalaisilla yliopistoilla on lisäksi myös monia kahdenvälisiä vaihtosopimuksia yhteistyöyliopistojensa kanssa. Muita vaihtoehtoja opiskelijoiden ulkomaille lähtöön ovat mm. työharjoittelu ja koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla.
Myös korkeakouluopettajille ja luennoitsijoille Erasmus- ja Nordplus-ohjelmat tarjoavat vaihtoehdot opetusmaan vaihtamiseen. Opettajamäärään suhteutettuna Suomi on korkeakoulujen opettajavaihdossa Euroopan aktiivisin maa.
Suomi on kasvattanut suosiotaan vaihto-opiskelijoiden kohdemaana
Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä on noussut Suomen EU-jäsenyyden aikana. 1990-luvun alussa suomalaisissa yliopistoissa oli alle 2000 ulkomaalaista opiskelijaa, mutta vuonna 2003 ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä suomalaisissa yliopistoissa oli noussut jo yli 4400 opiskelijaan. Vuonna 2003 suomalaisiin yliopistoihin tuli ensimmäistä kertaa enemmän opiskelijoita kuin niistä lähti ulkomaille.
Vuosittain noin 7500 henkilöä, eli keskimäärin joka seitsemäs Suomessa korkeakouluopinnot aloittava nuori, viettää osan opiskeluajastaan ulkomailla. Suurin osa Suomesta lähtevistä vaihto-opiskelijoista suuntaa opiskelemaan Euroopan maihin. Perinteisesti suosituimpia maita ovat olleet Saksa, Ruotsi, Britannia ja Ranska. Suosittuja maita ovat lisäksi Yhdysvallat ja viime vuosina suosiotaan kasvattaneet EU:n uudet jäsenmaat sekä Aasian maat.
Bolognan prosessi tähtää yhteiseen eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen
Osana Erasmus-ohjelmaa otettiin vuonna 1989 käyttöön ECTS- eli European Credit Transfer System – järjestelmä. Tarkoituksena oli yhtenäistää ja selkeyttää eurooppalaista opintosuoritusten siirtojärjestelmää.
Vuonna 1999 allekirjoitettiin Bolognan julistus, jonka tavoitteena on parantaa edellytyksiä opiskelijoiden liikkuvuudelle Euroopassa. Tavoitteeseen pyritään luomalla ymmärrettävät ja yhdenmukaiset tutkintorakenteet, ottamalla käyttöön opintojen ECTS-mitoitusjärjestelmä kaikissa maissa, lisäämällä liikkuvuutta sekä edistämällä laadunarvioinnin ja korkeakoulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta. Bolognan prosessilla pyritään synnyttämään yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa muihin maanosiin verrattuna.
Lisätietoja
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n kotisivut
Tietoa opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla
Euroopan komission Erasmus-ohjelma -sivut
CIMO-tiedote: Suomi on säilyttänyt vetovoimansa Erasmus-korkeakouluvaihdoissa
Tilasto: Suomesta ulkomaille lähteneet ja ulkomailta Suomeen tulleet Erasmus-opiskelijat 1992-2005
Yliopistot ja tiedekunnat
Korkeakoulut
