Julkaisut ja internet suosituimpia EU-tiedon lähteitä
Tämän lisäksi EU-tietoa halutaan sanomalehtien ja TV:n kautta. Tiedon toivotaan olevan kansantajuista ja ymmärrettävää kieleltä. Näin ilmeni Eurooppa-tiedotuksen tekemässä mielipidekysyelyssä.
Eurooppa-tiedotus kyseli Helsingin kirjamessuilla 27.–30.10. mielipiteitä EU-asioiden kansalaistiedottamisesta sekä EU-perustuslaista. Kyselyyn vastasi 348 Eurooppa-tiedotuksen messuosastoon tutustunutta kävijää.
Miten ja mistä EU-tietoa halutaan
EU-asioiden kansalaistiedottamisesta haluttiin selvittää sitä, miten ja mistä asioista ihmiset haluavat EU-tietoa. Kysymyksen ”Miten haluaisitte tietoa EU:sta?” vastauksista lähes kahdessa kolmasosassa tietoa haluttiin julkaisujen ja esitteiden sekä internetin kautta. Vain reilussa neljäsosassa vastauksista tietoa haluttiin saada vierailemalla keskustelutilaisuuksissa, luennoilla tai Eurooppa-tiedotuksen asiakaspalvelupisteissä.
Kysymyksen avoimissa vastauksissa moni ilmoitti haluavansa EU:sta tietoa erityisesti TV:n ja sanomalehtien kautta. Vastaus ”TV:ssä voisi olla enemmän valistusohjelmia” kuvaa hyvin sitä henkeä, jota monista avoimista vastauksista oli havaittavissa. Vastaajien ikä ei juurikaan vaikuttanut siihen, miten vastaajat halusivat tietoa EU:sta. Kyselyssä myös korostui se, että ihmiset haluavat tietoa kansantajuisella ja ymmärrettävällä kielellä.
Suhtautuminen EU:n perustuslakisopimukseen
Kysymykseen ”Mitä mieltä olette EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta?” vastanneista 35 % kannatti ja 24 % vastusti sopimusta. 41 % ei osannut sanoa kantaansa sopimukseen. Kysymyksessä” Onko mielestänne EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta ollut saatavilla tarpeeksi tietoa?” vastaukset jakautuivat lähes tasan vaihtoehtojen ”kyllä”, ”ei” ja ”en osaa sanoa” välillä.
Kysymyksen ”Asteikolla 1-10, kuinka hyvin arvioitte tuntevanne EU:n perustuslaillisen sopimuksen sisällön?” (1=en tiedä mitään, 10=tiedän paljon) vastauksista hieman yli kaksi kolmasosaa oli sijoitettu välille 2 – 5. Lukua 5 suuremman luvun oli valinnut vain hieman reilu viidennes vastaajista.
EU:n perustuslaki ja Suomen puheenjohtajakausi on kirvoittanut mielipiteitä pitkin kulunutta vuotta Eurooppa-tiedotuksen tekemissä mielipidekyselyissä
Helsingin kirjamessujen kyselyn lisäksi Eurooppa-tiedotus on tehnyt pitkin kulunutta vuotta erisisältöisiä EU-mielipidekyselyitä messuilla sekä Eurooppa-tiedotuksen asiakaspalvelupisteissä. Useimmissa mielipidekyselyissä on tiedusteltu ihmisten mielipiteitä EU:n perustuslailliseen sopimukseen liittyvistä asioista. Yhteensä mielipidekyselyihin on vastannut noin 1400 henkilöä. Vuoden mittaan tehtyjen kyselyiden vastaukset yhteen laskien perustuslaillista sopimusta kannatti 32 % ja vastusti 22 % vastaajista. Mielipidettään sopimukseen ei osannut sanoa 46 % vastanneista. Erityisesti niillä messuilla, joissa suuri osa messukävijöistä ja siten myös kyselyyn vastanneista oli nuoria, huomattavan suuri osa vastaajista ei osannut sanoa kantaansa perustuslakiin.
Mielipiteitä Suomen tulevasta puheenjohtajakaudesta kyseltiin 9.-16.11. välisenä aikana Rovaniemellä, Savukoskella, Sodankylässä ja Ylitorniolla. Vastauksia saatiin yhteensä 325 kappaletta. Koska kyselyt tehtiin pääasiassa nuorille suunnatuissa tapahtumissa (Pohjois-Lapin koulutus- ja rekrytointimessut, Mahdollisuuksien Tori), kyselyissä eroteltiin nuoret vastaajat tarkemmin omiin ikäluokkiinsa aina 30 ikävuoteen asti. Vastaajista 61 % oli alle 30-vuotiaita.
Nipin napin puolet vastaajista (49 %) tiesi Suomen puheenjohtajuuskauden alkavan 1.7.2006. Yli 30-vuotiasta oikean ajankohdan osasi nimetä 65 % vastaajista. Kysymyksessä nykyisestä puheenjohtajamaasta (vastausvaihtoehtoina Iso-Britannia, Ranska ja Itävalta) lähes puolet valitsi Iso-Britannian, mutta Ranskaakin veikkasi 41 % vastaajista. Tammikuussa puheenjohtajuuden perivää Itävaltaa ehdotti vajaat 13 % vastaajista.
Peräti 79 % kyselyyn vastanneista uskoi, että puheenjohtajakauden myötä Suomen tunnettavuus Euroopassa paranee. Myös unionin tunnettavuuden parantumiseen Suomessa luotti selvä enemmistö. 67 % vastaajista oli sitä mieltä, että puheenjohtajakauden myötä Suomi voi nostaa itselleen tärkeitä asioita esiin EU:ssa. Suomen puheenjohtajuutta pidetään siis hyvänä mahdollisuutena Suomelle saada näkyvyyttä unionissa.
Yhteenveto Eurooppa-tiedotuksen mielipidekyselystä Helsingin Kirjamessuilla
