Turkin ja Kroatian EU-jäsenyysneuvottelut alkavat
EU-jäsenmaiden ulkoministerit sopivat Luxemburgissa 3. lokakuuta Turkin ja Kroatian EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta.
Viime hetkellä ennen neuvottelujen aloittamista Itävalta esitti Turkin täysjäsenyydelle vaihtoehtona löyhempää yhteistyötä. Turkki ilmoitti neuvottelevansa ainoastaan täysjäsenyydestä. Sopuun päästiin, kun Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloittamiselta poistuivat esteet Haagin sotarikostuomioistuimen todettua Kroatian toimivan yhteistyössä sen kanssa. Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloittaminen oli ollut Itävallan tavoitteena.
Turkki ja Euroopan talousyhteisö (ETY) solmivat Ankaran sopimukseksi nimetyn assosiaatiosopimuksen vuonna 1963. Pyrkimyksenä oli Turkin ja ETY:n taloussuhteiden kehittäminen, Turkin taloudellinen avustaminen ja tulliunionin perustaminen. Jäsenyyshakemuksen Euroopan yhteisöön Turkki jätti huhtikuussa 1987. Tulliunioni tuli voimaan vuoden 1996 alusta. Sen myötä EU:n ja Turkin kauppa muuttui sisämarkkinakaupaksi, jossa tavarat liikkuvat vapaasti tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Hakijamaan statuksen Turkki sai Helsingin huippukokouksessa vuonna 1999 Suomen puheenjohtajakaudella. Neuvosto kuitenkin totesi, että Turkki ei vielä täytä ns. Kööpenhaminan kriteerejä ja siksi jäsenyysneuvotteluja ei aloitettu.
Tämän jälkeen Turkki toteutti lukuisia EU:n vaatimia uudistuksia. Vuonna 2002 Turkin parlamentti hyväksyi ihmisoikeuksia koskevan uudistuspaketin, jossa mm. kuolemantuomio kumottiin. Vuonna 2003 parlamentti päätti sallia kurdinkieliset radio- ja tv-lähetykset. Lisäksi kansalliselta turvallisuuden neuvostolta, jossa sotilaat ovat enemmistönä, vietiin toimeenpanovalta. Vuonna 2004 parlamentti hajotti valtion turvallisuustuomioistuimet, joita on käytetty poliittisten ja turvallisuusasioihin liittyvien rikosten tuomitsemiseen. Myös perustuslakia muutettiin niin, että sukupuolisyrjintä kiellettiin.
Joulukuussa 2004 Eurooppa-neuvosto totesi Turkin täyttävän Kööpenhaminan kriteerit, ja neuvottelut päätettiin aloittaa 3. lokakuuta 2005. Ennen neuvottelujen aloittamista Turkin tuli vielä allekirjoittaa pöytäkirja, jolla Ankaran sopimusta laajennettaisiin koskemaan myös EU:n uusia jäsenmaita. Heinäkuussa 2005 Turkki allekirjoitti Ankaran sopimuksen laajennusosan, mutta antoi samalla yksipuolisen julkilausuman, jonka mukaan allekirjoitus ei merkitse Kyproksen tasavallan tunnustamista. Syyskuussa EU-jäsenmaat tähdensivät julkilausumassaan, että kaikkien jäsenvaltioiden tunnustaminen on edellytys Turkin liittymiselle unioniin. Siinä toivotaan suhteiden normalisoinnin tapahtuvan mahdollisimman pian, mutta varsinaista määräaikaa ei kirjattu.
Kroatian tie EU:n jäsenyysneuvotteluihin on lyhyt. Länsi-Balkanin vakautus- ja assosiaatioprosessin käynnistämisen jälkeen Kroatia jätti EU-jäsenhakemuksensa helmikuussa 2003. Huhtikuussa 2004 komissio ilmaisi puoltavan kantansa Kroatian hakemukselle ja kesäkuussa 2004 Eurooppa-neuvosto hyväksyi Kroatian hakijamaaksi. Joulukuussa 2004 Eurooppa-neuvosto asetti Kroatian jäsenyysneuvottelujen aloituspäivämääräksi 17. maaliskuuta 2005, mutta vain päivää ennen jäsenmaat päättivät lykätä jäsenyysneuvottelujen aloittamisen, koska Kroatian ei tuolloin katsottu toimivan täydessä yhteistyössä Haagin sotarikostuomioistuimen kanssa.
Turkin osalta jäsenyysneuvotteluista odotetaan pitkiä. Komission arvion mukaan Turkin neuvottelut voitaisiin päättää aikaisintaan vuonna 2014. Ennen kuin kummastakaan maasta voi tulla EU:n jäsen, on sekä maiden itsensä että jokaisen EU-jäsenmaan hyväksyttävä liittymissopimukset kunkin maan oman kansallisen menettelyn mukaisesti.
Turkki kohti Euroopan unionia; Eurooppa-tiedotuksen tietosivu 9/2005
Turkin ja Kroatian EU-jäsenyysneuvottelujen kulku; Eurooppa-tiedotuksen tietosivu 1/2006
Laajentumista käsittelevä Euroopan komission sivusto (sivuilla pääosin englanninkielistä materiaalia
Valtioneuvoston tiedote 3.10. yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvoston asialistasta
