Uutinen 25.1.2006

Palveludirektiivi liikahti askeleen eteenpäin

Poliittinen keskustelu palveludirektiivin sisällöstä ja vielä useammin sen luullusta sisällöstä on hiukan vaimentunut ainakin keväisestä, jolloin Eurooppa-neuvoston ja Ranskan kansanäänestyksen jälkimainingeissa puhuttiin jopa ehdotuksen ”hautaamisesta”. Nyt julkista keskustelua käydään pääosin oikeilla argumenteilla.

Palveludirektiivistä äänestetään parlamentin täysistunnossa aikaisintaan tammikuun lopulla.

Jo kohta kaksi vuotta vireillä ollutta valmistelua vaivasi tietty ylivarovaisuus, mutta tämä syksy muutti tilanteen. Brittipuheenjohtaja eteni neuvotteluissa ennakkoluulottomasti ja tarttui ongelmallisiksi koettuihin kysymyksiin soveltamisalasta, lähetettyjen työntekijöiden suojelumääräyksistä ja alkuperämaaperiaatteesta. Näistä teemoista keskusteltiin myös marraskuun kilpailukykyneuvostossa.

Kokouksen jälkeen annetun puheenjohtajan melko yleisen edistymisraportin mukaan jatkotyössä tulee keskittyä siihen, että soveltamisalarajaukset ovat tarkkoja ja yhtenäisesti tulkittuja kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi jäsenmaat haluavat, että palveludirektiivi on neutraali suhteessa työntekijöiden suojelua koskeviin muihin määräyksiin, etenkin suhteessa lähetettyjä työntekijöitä koskevaan direktiiviin. Alkuperämaaperiaatteen osalta korostettiin, että kaikki jäsenmaat ovat valmiita edistämään rajat ylittävää palvelujen liikkuvuutta, kunhan tietyt julkisiin velvoitteisiin liittyvät poikkeusperusteet säilytetään.

Vaikka kilpailukykyneuvoston anti vaikuttaa melko kepeältä, ei se sitä kuitenkaan ole. Keväisten kriisitunnelmien jälkeen monikaan ei tainnut uskoa, että herkkiin kysymyksiin tartuttaisiin neuvostossa millään tavalla ennen Euroopan parlamentin ensimmäisen lukemisen tuloksia. Britit puheenjohtajana tekivät kuitenkin kaiken, mikä tässä tilanteessa oli mahdollista.

Kilpailukykyneuvosto marraskuussa keskusteltiin muun muassa palveludirektiivin teemoista.

Värikästä keskustelua parlamentissa

Euroopan parlamentissa on ollut huomattavan värikästä keskustelua pääasiassa saksalaisen pääraportoija Evelyn Gebhardtin (PSE) muutosesitysten pohjalta. Niiden myötä direktiivi olisi lähes kokonaan vesittynyt. Gebhardtin muutosesitykset eivät kui¬tenkaan saaneet täyttä tukea edes omalta ryhmältä, konservatiiveista ja liberaaleista puhumattakaan. Kun pöydällä oli kaikkiaan puolentoista tuhatta muutosehdotusta, parlamentissa oltiin varsin sekavassa tilanteessa. Aikapaine ja perustavaa laatua olevat näkemyserot pakottivat sisämarkkina- ja kuluttajavaliokunnan (IMCO) lykkäämään äänestystään aina 22. marraskuuta saakka.

IMCO-valiokunnan äänestystulos oli kuitenkin ehkä odotettua parempi. Soveltamisalaan esitetyt rajaukset koskivat rahapelejä, terveyspalveluja, audiovisuaalisia palveluja, verotusta ja lakipalveluja. Sen sijaan alkuperä­maaperiaate säilytettiin pääosin muuttumattomana, alkuperämaan valvontaoikeuksineen. Herkkään lähetettyjen työntekijöiden kysymykseen ei otettu vielä lopullisesti kantaa, mutta muutoin viesti oli selvä: itse työoikeus tulee sulkea direktiivin soveltamisalasta. Myös kansainvälisen yksityisoikeuden etusija haluttiin turvata suhteessa alkuperämaaperiaatteeseen.

Euroopan parlamentissa päävastuullisen valiokunnan äänestystuloksella on aina huomattava merkitys arvioitaessa täysistunnon lopullista äänestystä. Täysistunto äänestää asiassa aikaisintaan tammikuun lopulla. Tuolloin asiat voivat vielä muuttua, sillä IMCO-äänestys oli monilta osin tiukka. Mielenkiintoinen piirre oli, että itse pääraportoija pidättäytyi äänestämästä valiokunnan loppuäänestyksessä. Myös uusien jäsenmaiden demarit ja brittien Labour irrottautuivat äänestyksissä poliittisesta ryhmästään ja pääraportoijan ehdotuksista. Myös liberaalien rivien on spekuloitu hajoavan täysistunnossa.

Nyt vaikuttaa selvältä, ettei neuvostossa tehdä mitään ennen parlamentin täysistunnon äänestystä ja sen pohjalta annettua komission korjattua ehdotusta. Luvassa lienee vähän rennompi tammi-helmikuu, mutta toivoa sopii, että keväällä Itävalta etenisi valmistelussa vähintäänkin ripeästi. Itävallassa on kuitenkin vaalit tulollaan ja poliittinen herkkyys huipussaan, joten ihmeitä ei liene odotettavissa palveludirektiivin osalta.

Vahvasti vaikuttaa siltä, että Suomi puheenjohtajakaudellaan etsii poliittista yhteisymmärrystä neuvostossa ja ensimmäisessä lukemisessakaan tuskin kaikki rypyt siliävät.

Teksti:
/> Erityisasiantuntija Satu Mäkynen

Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa

Euroopan parlamentin palveludirektiivi-tietopaketti

Komission alkuperäinen palveludirektiiviehdotus (2004/0001(COD), 25.5.2005)

Palveluiden vapaa liikkuvuus (komission verkkopalvelu)

Palvelujen vapaa liikkuvuus (Kauppa- ja teollisuusministerin verkkosivut)