EU Tampereella – katse tulevan puheenjohtajakauden kokouksiin
Tampereella Suomen puheenjohtajakaudella järjestettävistä kokouksista merkittävimmät ovat epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous sekä Barcelonan prosessin ulkoministerikokous. Kokousten pitopaikkana toimii Tampere-talo.
Kuva: UM, Matti Tirri.
Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus järjesti 14.2. seminaarin, jossa luotiin katse Suomen heinäkuussa alkavaan puheenjohtajakauteen sekä Tampereella järjestettäviin kokouksiin.
Kokousjärjestelyissä on paljon haasteita
EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Vilo valoitti kuulijoille, mistä puheenjohtajakaudessa on kysymys ja mitä se merkitsee Suomelle. Hän totesi, että maamme hyötyy EU:n kiertävästä puheenjohtajuudesta esimerkiksi niin, että painoarvomme kansainvälisessä politiikassa kasvaa ja saamme näkyvyyttä kansainvälisessä lehdistössä. Lisäksi suomalaiset poliitikot ja virkamiehet kartuttavat kansainvälistä kokemustaan ja verkostojaan. Vilo mainitsi myös, että kokousvieraat tuovat tuloja paikkakunnille.
EU-puheenjohtajuussihteeristö (EUP), joka toimii osana valtioneuvoston kansliaa, toteuttaa Suomessa järjestettävät kokoukset ja muut tapahtumat. EUP:n vastuulla on 60 Suomessa järjestettävää kokousta oheistapahtumineen. Lisäksi ministeriöt järjestävät omia kokouksiaan, joten kaiken kaikkiaan Suomessa järjestetään puolivuotisen puheenjohtajakauden aikana noin 130 kokousta. Puheenjohtajakauden yhteenlasketut kulut ovat arviolta noin 55 miljoonaa euroa. Summa on noin 9 miljoonaa euroa pienempi kuin Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella 1999.
EU-puheenjohtajuussihteeristö valmistelee ja suunnittelee EU-puheenjohtajakauden kokoukset. Huolehdittavaa riittää niin kokouspaikan valinnassa, hankintojen kilpailuttamisessa ja tietoliikenneyhteyksien järjestämisessä kuin myös tulkkauksessa, delegaatioista huolehtimisessa ja kuljetusjärjestelyissä. Ensisijaisen tärkeää on kokousten turvallisuuden takaaminen.
Oman haasteensa järjestelyille luovat tiedotusvälineiden vaatimukset.
EUP:n lehdistöpäällikkö Visa Norosen mukaan median työskentely järjestetään mahdollisimman jouhevasti. Suomalaista huipputason IT-osaamista käytetään hyväksi, ja myös luovuudelle on annettu tilaa. Esimerkiksi Tampere-talon suuri näyttämö muuttuu kokousten aikana lehdistökeskukseksi. Tarjolla on ensiluokkaisten työskentelytilojen lisäksi muun muassa kuvamateriaalia sekä lista ennaltakartotetuista kuvauspaikoista kullakin kokouspaikkakunnalla. Tavoitteena on, että Suomesta välittyy mahdollisimman positiivinen kuva maailmalle.
Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kokoukset 1.7.-31.12.2006
Neuvoston vuoden 2006 työohjelma
Suomen EU-puheenjohtajakausi; neuvoston vuoden 2006 asialista ja sektorikohtaiset painopisteet (9.11.2005)
Kuva: Eurooppa-tiedotus.
Epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous pohtii Tampereen ohjelmaa
Epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous järjestetään syyskuussa (20.-22.9.2006). Yksikönpäällikkö Matti Joutsen
oikeusministeriöstä kertoi, että kokoukseen odotetaan noin 50:ntä sisä- ja oikeusasioista vastaavaa ministeriä, Euroopan komission varapuheenjohtajaa sekä oikeus- ja sisäasioista vastaavaa komissaaria Franco Frattinia sekä noin 350:ntä virkamiestä. Osallistuvia maita on kaiken kaikkiaan 32. EU:n 25 jäsenen lisäksi kokoukseen osallistuvat hakijamaat Bulgaria, Kroatia, Romania ja Turkki sekä Schengen-yhteistyössä olevat maat Islanti, Norja ja Sveitsi.
EU:n oikeus- ja sisäasioissa (OSA-asiat) on kyse Euroopan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisestä. Tämä sisältää muun muassa turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat, rajavalvonnan, oikeudellisen yhteistyön rikos- ja siviilioikeudellisissa asioissa sekä tulli- ja poliisiyhteistyön. Epävirallisessa oikeus- ja sisäasioiden ministerikokouksessa suoritetaan vuonna 2004 hyväksytyn Haagin ohjelman välitarkastelu, jossa selvitellään ohjelman täytäntöönpanon edistymistä. Haagin ohjelma pohjautuu Tampereen Eurooppa-neuvostossa vuonna 1999 hyväksytylle ohjelmalle. Tavoitteena Suomen puheenjohtajakaudella on Joutsenen mukaan antaa prosessille uutta suuntaa ja pontta.
Kokouksen asialista voidaan lyödä lukkoon vasta lähempänä kokousta. Epävirallisissa kokouksissa esityslistalle otetaan ajankohtaisia aiheita, joten sen sisältö määräytyy pitkälti edellisen puheenjohtajan aikaansaannosten sekä kulloinkin vallitsevan maailmanpoliittisen tilanteen pohjalta. Yllättävät tapahtumat voivat vaikuttaa ratkaisevasti keskustelujen sisältöön, Joutsen muistutti. Puheenvuorot ovat muutoinkin vapaampia kuin virallisissa neuvostoissa, mikä mahdollistaa syvällisemmän ja avoimemman keskustelun. Puheenjohtajamaalle epäviralliset kokoukset puolestaan ovat oiva mahdollisuus nostaa esille tärkeänä pitämiään kysymyksiä, mikä on yksi esimerkki puheenjohtajuuden hyödyistä ja kasvavasta poliittisesta painoarvosta kauden aikana.
Oikeusministeriön verkkosivut: Suomi EU:n puheenjohtajana 2006
Kuva: Euroopan komissio.
Barcelonan prosessi kehittää Välimeren alueen yhteistyötä
Toinen merkittävä Tampereella järjestettävä kokous Suomen EU-
puheenjohtajakaudella on marraskuussa järjestettävä Barcelonan prosessin ulkoministerikokous. Kokouksesta käytetään myös ilmaisuja Euromed ja EU-Välimeri. Barcelonan prosessi sai alkunsa vuonna 1995, jolloin hyväksyttiin perusperiaatteet, toiminta-alat ja rahoitusjärjestelyt. Prosessissa on tällä hetkellä mukana kaikki EU:n 25 jäsentä sekä 10 Välimeren alueen maata ja palestiinalaishallinto. Tampereen kokoukseen osallistuvat näiden lisäksi myös esimerkiksi Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja Arabiliitto, mikä nostaa valtuuskuntien kokonaismäärän 45:een.
Suomen harteilla on paitsi kokouksen järjestäminen, myös vetovastuu tuloksista ja loppuasiakirjoista. Lopullinen asialista elää myös tämän kokouksen osalta, ja kuten OSA-kokouksessa, myös tähän vaikuttavat edeltävän puheenjohtajan Itävallan saavuttamat tulokset. Koska Barcelonan prosessiin osallistuu edustajia räjähdysherkiltä alueilta kuten Lähi-idästä, voivat maailmanpolitiikan muutokset vaikuttaa asialistaan vielä aivan viime hetkilläkin. Esillä olevia teemoja on kuitenkin jo hahmoteltu. Näitä ovat muun muassa kulttuurien välinen dialogi, naapuruuspolitiikan uudistaminen sekä
ympäristöyhteistyön vauhdittaminen, luetteli ulkoasiaineuvos Risto Veltheim ulkoasiainministeriöstä.
Kansalaisia lähellä, mutta kuitenkin näkymättömissä
EU-puheenjohtajakauden aikana suomalaiset pääsevät kokemaan, ettei kaikki päätöksenteko tapahdu Brysselissä. Kansalaisille kokoukset tulevat puolivuotisen kauden aikana näkymään niin Tampereen kuin muidenkin kokouspaikkakuntien katukuvassa. Anja Vilo kuitenkin muistutti EU-puheenjohtajuussihteeristön pyrkivän siihen, että kokoukset häiritsisivät mahdollisimman vähän kansalaisten arkielämän sujumista. Esimerkiksi pitkiä tummien autojen letkoja ei siis juurikaan kaupungilla nähdä.
Teksti: tiedotusavustaja Raisa Räsänen, Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus
