EU:n rahoituskehykset 2007-2013 mietityttävät
Eurooppa-tiedotuksen rahoitusseminaarit ovat herättäneet maakunnissa vilkasta keskustelua rahoitusasioista.
Suomen maakunnissa pohditaan parhaillaan, miten valmistautua Euroopan unionin uuteen ohjelmakauteen 2007 – 2013. Ulkoasianministeriön Eurooppa-tiedotus on kantanut kortensa kekoon keskusteluun ja järjestänyt maakunnissa seminaareja, joissa on pohdittu uuden rahoituspaketin vaikutuksia Suomelle ja maakunnille.
Rahoituskiertue on jo hyvässä vauhdissa ja saanut hyvän vastaanoton alueilla.
Seminaareissa valtakunnan näkemyksen rahoitusratkaisun taustoista on esitellyt EU-erityisasiantuntija Martti Salmi valtioneuvoston kansliasta. Paikallisväriä ovat tuoneet maakuntaliittojen ja TE-keskusten virkamiehet.
Yksi prosentti budjetista
Martti Salmi on omassa esityksessään viestittänyt maakunnissa Suomen selvinneen rahoitusneuvotteluissa suhteellisen hyvin, vaikka mielikuvat ovat saattaneet olla toisenlaisia kansalaisten silmissä. Tulevalla ohjelmakaudella Suomen maksuosuus EU:n kassaan on vuodessa noin 1 650 miljoonaa euroa, josta saadaan takaisin noin 1 250 miljoonaa euroa.
– Suomen nettomaksuosuus on tänä vuonna ollut noin 150 miljoonaa euroa. Jatkossa luku on noin 400 miljoonaa euroa, mikä on yksi prosentti Suomen valtion budjetista. Kaikkia EU-jäsenyyden vaikutuksia ei kuitenkaan voi mitata rahasummina, vaan on myös katsottava laajemmin kokonaistaloudellista hyötyä, huomauttaa Salmi.
Suomen maaseudun kehittämisrahoista neuvotellaan vielä Brysselissä. Avoin kysymys on, missä määrin mahdolliset vähennykset korvataan kansallisista varoista. Kiistaa on ollut noin sadasta miljoonasta eurosta.
EU:n koko budjetti on tänä vuonna 121 miljardia euroa. Suurimmat maksajat EU:n kassaan ovat edelleen Saksa, Ruotsi ja Hollanti. Suurimmat hyötyjät puolestaan ovat uudet EU-maat, etenkin Viro, Latvia ja Liettua. Martti Salmen mukaan muiden EU-maiden joukossa Suomesta on kasvamassa keskivarakas nettomaksaja.
Osuudet alueittain
Suomessa rakennerahastojen rahoitus on seuraavalla ohjelmakaudella vuosina 2007 – 2013 kaikkiaan noin 1,5 miljardia euroa. Laskua edelliseen kauteen verrattuna on noin 25 prosenttia.
Kokonaisuudesta ollaan osittamassa noin 490 miljoonaa euroa Itä-Suomeen, Pohjois-Suomeen noin 360 miljoonaa euroa, Länsi-Suomeen noin 190 miljoonaa euroa ja Etelä-Suomeen noin 184 miljoonaa euroa. Sosiaalirahaston valtakunnallinen osuus on puolestaan 193 miljoonaa euroa.
Koko Suomi kuuluu alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteeseen. Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi saavat harvaan asutukseen perustuvaa erityisrahoitusta, Itä-Suomen suuralue saa lisäksi siirtymäkauden rahoitusta. Rahoitusta osoitetaan myös rajat ylittävään yhteistyöhön.
EU-rahoituksen avulla pyritään tasaamaan alueiden välisiä kehityseroja niin Euroopassa kuin Suomessa.
– Olennaista on se, miten rahoja käytetään ja mitä uutta niillä saadaan aikaan, toteaa Martti Salmi.
Alue-ohjelmien rahoituksen laskua voidaan kompensoida voimakkaassa kasvussa olevan tutkimuksen puiteohjelman ja koulutusohjelmien rahoituksella, kunhan niihin löydetään riittävästi hyviä hankkeita. Toistaiseksi Suomi on menestynyt hyvin näiden ohjelmien rahoista kilpailtaessa, ja Martti Salmi ei näe mitään syytä, miksei näin voisi olla jatkossakin.
Rahaa ei enää maan alle
Oulussa järjestetyssä seminaarissa pohdittiin uuden rahoituskehyksen vaikutuksia ja merkitystä Pohjois-Suomelle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Aluekehityspäällikkö Sirkka Kylmänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta nosti esiin kolme eroavaisuutta meneillään olevan ja tulevan rahoituskauden välillä.
– Suomi tulee olemaan yhtä tavoitealuetta, ohjelmat tulevat olemaan yksirahastoisia ja ohjelmien yhteensovittaminen tapahtuu maakunnissa, hän totesi.
– Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyys -tavoitteen puitteissa pyritään panostamaan tutkimukseen, innovointiin, työpaikkojen luomiseen sekä rakenne- ja taloudelliseen muutokseen sopeutumiseen. Rahoituksesta 75 prosenttia käytetään kasvun ja työllisyyden edistämiseen Lissabonin strategiaa tukien, totesi Sirkka Kylmänen.
Lahdessa puolestaan pohdittiin, millaisia hankkeita tulevaisuudessa tuetaan Päijät-Hämeessä. Tarkkoja maakuntakohtaisia tukisummia ei ole vielä tiedossa.
EU-rahoitus on sidoksissa kansallisiin instrumentteihin, aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmiin, joissa ovat yhteneväiset tavoitteet. Kehittämisjohtaja Marja Koivula Päijät-Hämeen liitosta totesi, että tiet, pyörätiet, venesatamat tai putket eivät ole jatkossa tukien piirissä. Myöskään viranomaisten omaa toimintaa ei enää rahoiteta.
– Rahaa ei enää haudata maan alle, vaan rahat tullaan keskittämään koulutustason nostamiseen ”jokaiselle astetta parempi koulutus” –periaatteella. Painopisteitä Päijät-Hämeessä ovat myös yritykset ja innovaatiot sekä kilpailukyky, totesi Marja Koivula.
Eurooppa-tiedotus järjestää rahoituskehyksiä pohtivia seminaareja kevään aikana vielä Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Rovaniemellä.
Teksti ja kuvat: aluetiedottajat Helena Kiiskinen ja Sari Matinaho
Ministeri Mannisen puhe: Kohti uutta ohjelmakautta 2007-2013
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmat/SM
Martti Salmen power point -esitys
Suomi poikkeuksellisen suuri nettomaksaja EU:n budjettiin vuonna 2005 (VN:n tiedote 34/2006)
