Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa – Kanta-Häme
”Kun Suomi valmistautui EU-jäsenyyteen, Hämeen maakunta oli muun maan tavoin syvässä lamassa”, muistelee Hämeen liiton aluekehityspäällikkö Hannu Saarinen.
Kuva: Terho Aalto/Museovirasto
Maakunta kuin Suomi pienoiskoossa
Vaikka maakunta muutoin seuraa tarkkaan kansallisia trendejä, iski lama Kanta-Hämeeseen hieman myöhemmin kuin muuhun maahan – mutta sitten sitäkin lujempaa. Työpaikkoja katosi teollisuudesta ja maanviljelijät olivat voimakkaasti liittymistä vastaan pelätessään elinkeinonsa puolesta. Kaikkia teollisuudesta kadonneita työpaikkoja ei ole saatu vieläkään takaisin, vaikka työpaikkoja maakunnassa tänä päivänä onkin enemmän kuin ennen jäsenyyttä. Myös maatalous on kokenut rajun rakennemuutoksen, tilojen määrä on laskenut samalla kun niiden koko on kasvanut.
Jäsenyydelle asetettiinkin Hämeessä suuria toiveita, aivan kuten muuallakin Suomessa. EU:n toivottiin nostavan talouden uuteen kasvuun ja luovan uusia mahdollisuuksia niin elinkeinoelämälle kuin yksittäisille kansalaisillekin. Ainakin osa näistä toiveista on myös toteutunut, sillä Kanta-Häme on muuttunut muuttotappioalueesta yhdeksi nopeimmin kasvavista maakunnista maassamme.
Hyppy tuntemattomaan
Ensimmäiseen ohjelmakauteen mentiin mukaan kesken kauden. Ohjelmat ja niiden mukanaan tuoma hanketyöskentely oli uutta, joten ensimmäiset vuodet menivät pitkälti uusien työskentelytapojen opetteluun ja muovaamiseen. Kaikkia mahdollisuuksia ei ehkä aluksi osattukaan hyödyntää. Asiaan vaikutti luonnollisesti sekin, ettei koko maakunta ollut tukien piirissä: jäsenyyden alussa vain Forssan seutukunta sekä kolmen Ydin-Hämeen kuntaa pääsivät 5b –tukialueeksi. Tällä hetkellä koko maakunta on Tavoite 2 –aluetta ja kaikki seutukunnat ovat päässeet hyödyntämään EU-tukia. Nykyinen rahoituskausi onkin ollut maakunnallemme ainutlaatuista aikaa panostaa alueen kehitykseen: Tavoite 2 -ohjelman avulla on säilytetty tai luotu yli 5000 työpaikkaa. Erityisesti yritykset ovat aktivoituneet EU-jäsenyyden aikana ja hyviä hankehakemuksia saapuu tällä hetkellä enemmän kuin pystytään rahoittamaan.
Kuva: Hämeenlinnan kaupunki.
Verkatehtaan Kulttuuritehdas uuden sukupolven kulttuuri – ja kongressikeskus
Maakunnan talouden kulmakivi on maatalouden ohella palvelusektori. Siihen onkin panostettu voimakkaasti myös Hämeenlinnassa, jossa on aloitettu Verkatehtaan kulttuuri- ja kongressikeskuksen rakentaminen. Paljon polemiikkiakin aiheuttanut hanke on Hämeenlinnan historian mittavin kulttuurirakentamishanke, joka on ainutlaatuinen koko Euroopankin mittakaavassa. Kaikkiaan 27,7 M€ maksavaa hanketta rahoittavat kaupungin lisäksi EU, Etelä-Suomen lääninhallitus ja Hämeen TE-keskus. Alueella toimivat tällä hetkellä mm. Yle Radio Häme, Kulttuuritukku ja Vanajaveden opisto ja vuonna 2007 Verkatehtaalle valmistuu nykyisten tilojen lisäksi musiikki- ja kongressisali sekä elokuvakeskus. Vuosikymmenen lopulla Verkatehtaan arvioidaan houkuttelevan vuosittain noin 500 000 ihmistä erilaisiin kulttuuritapahtumiin, festivaaleihin ja kokouksiin.
Jäsenyydessä sekä myönteistä että kielteistä
Alueiden kannalta EU-jäsenyys on Saarisen mukaan ollut ehdottomasti posiitivista. Suurimpana jäsenyyden aiheuttamana muutoksena Saarinen pitää sitä, että EU on tuonut maakunnalle enemmän sananvaltaa kehittämisasioihin ja päätöksentekoon. Liitot, TE-keskukset ja muut toimijat ovat mukana tekemässä maakuntaan vaikuttavia päätöksiä ja laatimassa aluekehitysohjelmia. Positiivista on ollut myös se, että aluetasolle on muodostunut hyvä yhteistyöhenki: viranomaiset, yritykset ja muut alueen toimijat ovat oppineet ymmärtämään toisiaan ja toimimaan yhdessä koko maakunnan hyväksi. ”Muina positiivisina asioina voidaan mainita EU:n mukanaan tuoma toimintavarmuus sekä esimerkiksi alhainen korkotaso, jollaisesta ei aiemmin voitu edes uneksia”, Saarinen luettelee. Negatiivistakin toki löytyy: Brysselin kuuluisa byrokraattisuus on aiheuttanut turhautumia myös Hämeessä. ”Täytyy kuitenkin muistaa, että myös kotimaisilla päätöksillä on oma lusikkansa tässä sopassa”, Saarinen huomauttaa.
Paitsi että Häme on pärjännyt hyvin kansallisesti, on maakunnan tunnettuus kasvanut jäsenyysvuosien aikana myös maamme rajojen ulkopuolella. Kanta-Häme on esimerkiksi ollut mukana muutamissa suurissa Via Baltica – ja Interreg-projekteissa, jotka ovat luoneet positiivista kuvaa maakunnastamme toimijana. Lisäksi Kanta-Hämeellä on yhdessä Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan maakuntien kanssa Brysselissä EU-toimisto, joka ansiokkaasti toimii tiedonvälittäjänä maakunnan ja EU:n välillä. ”Verkottuminen ja suhteiden luominen on huomattavasti helpompaa toimiston avulla, ja mikäli se minusta on kiinni, toimisto jatkaa myös uudella rahoituskaudella”, Saarinen toteaa.
Tulevaisuus askarruttaa
Uuteen ohjelmakauteen valmistaudutaan taas avoimessa tilanteessa. Toistaiseksi on tiedossa vain koko Etelä-Suomen alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyystavoitealueen saama tukipotti, mutta vielä on epäselvää miten rahat tullaan jakamaan suuralueen sisällä. Todennäköistä kuitenkin on, että Hämeen saamat tukirahat tulevat jatkossa putoamaan huomattavasti. ”Leikkaus tulee olemaan raju, hiukan pienempiä tappioita toivottiin”, Saarinen myöntää. Uuden maakuntaohjelman laatiminen on kuitenkin alkanut positiivisessa hengessä, ja ohjelman olisi tarkoitus valmistua alkutalveen mennessä.
Teksti: Tiina Järvelä, Kanta-Hämeen aluetiedottaja
Syksyllä 2005 alkanut Maakunnat 10 vuotta Euroopan unionissa -sarjamme on nyt kiertänyt kaikki Suomen maakunnat. Sarja päättyy näihin pohdintoihin Kanta-Hämeestä.
Sarjassa aiemmin ilmestyneet haastattelut:
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiä
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Lappi
Satakunta
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Etelä-Savo
Päijät-Häme
Itä-Uusimaa
Uusimaa
Kymenlaakso
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Kainuu
Keski-Pohjanmaa
Ahvenanmaa
