Suomi tulevana EU-puheenjohtajana kiinnosti EU-LAC -huippukokouksessa
EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden johtajat kokoontuivat Wienissä 11.–13.5. keskustelemaan energiasta ja ilmastonmuutoksesta Kokous oli järjestyksessä neljäs EU-LAC -huippukokous. Edelliset kokoukset järjestettiin 1999 Rio de Janeirossa Brasiliassa, 2002 Madridissa ja 2004 Guadalajarassa Meksikossa.
Suomea Wienin huippukokouksessa edustivat presidentti Tarja Halonen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. Tarja Halonen on osallistunut myös kaikkiin aiempiin EU-LAC -huippukokouksiin, näistä Rio de Janeiron kokoukseen ulkoministerinä.
Wienin kokouksen avannut puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel korosti EU:n ja Latinalaisen Amerikan suhteissa tapahtunutta kehitystä. Alueiden välisen keskustelun asialistalla ovat energiakysymysten lisäksi muun muassa sosiaalisen epätasa-arvon poistamiseen ja siirtolaisuuteen liittyvät kysymykset.
EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huippukokous on jäsenmäärältään suurin säännöllinen huippukokouskokoonpano, johon osallistuu yhteensä 25 EU-maata ja 33 Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtiota. Lähes kaikista maista oli mukana Wienissä valtion korkein johto, mikä kertoo molempien ryhmien sitoutumisesta yhteistyöhön. Huippukokouksen avajaisistuntoon osallistui erityisvieraana myös YK:n pääsihteeri Kofi Annan.
Ennen varsinaista huippukokousta 11.5. järjestettiin ulkoministereiden kokous, jonka aiheita olivat YK:n reformi, huumeidenvastainen taistelu, kauppa, assosiaatiosopimukset, alueellinen integraatio sekä kestävä kehitys. Suomea kokouksessa edusti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki. Lehtomäki piti puheenvuoron siitä, kuinka tietoyhteiskuntakehitys ja toisaalta uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääminen voivat edistää hyvinvointia ja lisätä vaurautta.
Kuva: Itävallan ulkoministeriö/Hopi-Media/Georges Schneider.
Yhteisiä nimittäjiä kulttuuriperinnöstä alkaen
Huippukokoukseen osallistuneet johtajat löysivät keskusteluihin nopeasti kahta maanosaa yhdistävän teeman. Energiakysymykset ja ilmastonmuutos huolestuttivat luonnonkatastrofeista, hurrikaaneista ja tulvista kärsineiden maiden johtajia molemmin puolin Atlanttia.
EU:ta ja Latinalaista Amerikkaa ja Karibiaa yhdistävät yhteinen kulttuuriperintö ja halu jakaa yhteinen arvomaailma, johon kuuluu ihmisoikeuksien kunnioittaminen, avoin talousjärjestelmä, kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltioperiaate. EU on Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen tärkein kauppakumppani ja tärkein kehitysyhteistyökumppani, sanoi Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kokouksen avajaisistunnossa pitämässään puheessa.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan otti voimakkaasti kantaa nuorisotyöttömyyteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Nuorten, 15–24 –vuotiaiden, ihmisten osuus maailman väestöstä on neljännes, mutta kaikista työttömistä nuoria on puolet, Annan sanoi avajaisistunnossa. Avajaisistunto samoin kuin päätösistunto olivat tiedotusvälineille avoimia, ja ne televisioitiin Itävallassa.
Presidentti Tarja Halonen piti huippukokouksen työistunnoissa puheenvuorot, joista ensimmäisen aiheena oli kestävää kehitys ja energia. Toisessa puheessaan hän käsitteli työllisyyttä ja talouskasvua.
Kokouksen konkreettisin anti oli se, että vihdoinkin päätettiin kauan vireillä olleiden assosiaatiosopimusneuvottelujen aloittamisesta Keski-Amerikan maiden kanssa. Suomen EU-puheenjohtajakaudelle osuu neuvottelumandaatin valmistelu komissiolle. Andien yhteisön tilanne on vielä epäselvä, koska Venezuela on ilmoittanut jättävänsä järjestön. Wienissä sovittiin, että Andien yhteisö selvittää sisäiset ongelmansa kahden kuukauden kuluessa ja ehdottaa sitten, missä muodossa assosiaatiosopimusneuvottelut EU:n kanssa aloitetaan ja kuinka monen maan kanssa.
Huippukokoukseen osallistuneet valtiot hyväksyivät yhdessä laajan loppuasiakirjan, jonka teemana on alueidenvälisen strategisen kumppanuuden vahvistaminen.
Kuva: Itävallan ulkoministeriö/Hopi-Media/Bernhard J. Holzner.
Suomi oli esillä tulevana EU-puheenjohtajamaana
Huippukokouksen jälkeen 13.5. järjestettiin erillisiä ala-alueellisia huippukokouksia EU:n ja Meksikon, Chilen, Karibian maista koostuvan Cariforumin ja Keski-Amerikan yhteisön maiden kanssa. Korkean tason tapaamiset järjestettiin myös EU:n sekä Mercosur-maiden (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja uusi jäsen Venezuela) sekä Andien yhteisön maiden (Peru, Kolumbia, Ecuador ja Bolivia) kanssa. Näissä kokouksissa EU oli edustettuna niin kutsutussa troikka-kokoonpanossa, eli kokouksiin osallistuivat puheenjohtajamaa, komissio ja korkea edustaja Javier Solana tai hänen edustajansa. Troikka-tapaamisissa oli Itävallan ohella jäsenmaista mukana ainoastaan Suomi tulevan EU-puheenjohtajamaan ominaisuudessa.
Presidentti Tarja Halonen puhui näissä alueellisissa kokouksissa muun muassa EU:n laajentumisesta ja esitteli EU-jäsenyyden positiivisia vaikutuksia pienelle Suomelle kannustaen myös Latinalaisen Amerikan ja Karibian maita tiivistämään sisäistä yhteistyötään. Presidentti Halonen ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäki kertoivat myös Suomen tulevasta EU-puheenjohtajakauden suunnitelmista Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian välisessä yhteistyössä keskeinen teema on uusiutuvien energiavarojen hyödyntäminen, jonka tiimoilta järjestetään Suomen puheenjohtajuuskaudella tärkeä kokous Panamassa lokakuussa.
Suomi oli Wienissä erityisen mielenkiinnon kohteena tulevana EU-puheenjohtajamaana. Presidentillä ja ulkomaankauppaministerillä oli useita kahdenvälisiä tapaamisia, joissa muiden aiheiden ohella käsiteltiin tulevaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta.
Perun presidentti Alejandro Toledo kutsui EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian johtajat viidenteen EU-LAC -huippukokoukseen Limaan 16.–17.5.2008.
Teksti: Ulkoasiainsihteeri Anu Vuori-Kiiker, ulkoasiainministeriö, Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö ja ulkoasiainsihteeri Kalle Kankaanpää, Suomen pysyvä edustusto EU:ssa.
