Ministeri Lehtomäki: Perustuslakisopimusta ei olla hiljaa hautaamassa
Lehtomäen mukaan uuden sopimuksen ansiot ovat kiistattomat. Perustuslakisopimus selkiyttäisi ja tehostaisi unionin tilannetta.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki osallistui 30.5. Pirkanmaan Eurooppa-tiedotuksen järjestämään tilaisuuteen ”EU:n tulevaisuus ja Suomen linjaukset – ratifioiko Suomi EU:n perustuslakisopimuksen?” Avoimessa yleisötilaisuudessa Tampereen kaupunginkirjasto Metsossa ministeri Lehtomäki kertoi yleisölle muun muassa näkemyksensä siitä, ettei perustuslakisopimuksen hylkääminen kokonaisuutena EU:ssa ole vielä ollenkaan varmaa. Hiljaisesta hautaamisesta ei siis Lehtomäen mukaan ole kyse ja juuri siksi Suomi haluaa nyt viedä asiaa omalta osaltaan eteenpäin puheenjohtajakautensa alla. Hallitus esittää perjantaina eduskunnalle annettavassa esityksessään sopimuksen ratifiointia.
Lehtomäen mukaan uuden sopimuksen ansiot ovat kiistattomat. Perustuslakisopimus selkiyttäisi ja tehostaisi unionin tilannetta. EU:lle olisi kiusallista jos sopimuksesta ei päästäisi sopuun ennen seuraavaa laajentumista.
Itsenäinen ratkaisu ja itsenäisyyden menetys?
Ministeri Lehtomäen mukaan Suomi haluaa ratkaisullaan edistää keskustelua ja viestiä halusta tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Toisaalta kansalaisilla on ollut pelkoja juuri kansallisen itsenäisyyden menettämisestä uuden sopimuksen myötä. Tämä heijastui myös osassa Metsossa tehdyistä yleisökysymyksistä. Lehtomäen mukaan kuitenkin periaate unionin lainsäädännön ensisijaisuudesta on ollut olemassa jo 1960-luvulta lähtien; ilman tätä periaatetta tuskin olisi saatu luotua yhteismarkkinoita, vapaata liikkumista ja muita nyt jo lähes itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. Euroopan unioni ei myöskään ole ainut paikka, missä Suomi sitoutuu yhdessä tehtyihin päätöksiin, vaan näin toimitaan myös esimerkiksi YK:ssa. Lehtomäen mielestä itsenäisyys tarkoittaa sitä, että Suomi voi itse päättää, mihin haluaa kuulua. Nykymaailmassa yksin toimiminen on joka tapauksessa mahdotonta.
Euroopan unionilla on olemassaolonsa aikana ollut erilaisia kausia; myötätuulen kausina on saatu aikaan monia suuria uudistuksia kuten euron käyttöönotto. Nyt EU on kuitenkin selvästi vastatuulessa, minkä Lehtomäen mielestä esimerkiksi eurobarometrit osoittavat. Hän kritisoi barometrikyselyjä siitä, että on helpompaa vastata pitääkö EU:sta vai ei kuin kysymykseen siitä, mitä unionille tulisi tehdä. Ministeri kannustikin kansalaisia aktiivisuuteen EU-kysymyksissä. Ennen vaaleja tulisi kansanedustajaehdokkaitailta tentata myös EU-näkemyksiä. Ministerin mukaan ainakaan häneltä ei kukaan ole torilla tullut EU-asioista kyselemään.
Uusi sopimus valmistui leikaten ja liimaten
Yleisen EU-oikeuden yksikön päällikkö Sakari Vuorensola alusti samassa tilaisuudessa perustuslakisopimuksesta. Vuorensola on itse ollut mukana sopimuksen tekoprosessissa ja hän kuvaili sitä ”leikkaa ja liimaa” – menetelmällä tehdyksi. Sopimus on hänen mukaansa kooste vanhoista; selkeytyksiä ja joitakin muutoksia on toki tehty. Liittovaltiota uusi sopimus ei sen enempää tuo tullessaan kuin vanhatkaan perustamissopimukset. EU:n kriisinhallintajoukot ja yhteisvaluutta euro ovat jo muuttaneet unionia paljon enemmän kuin uusi perustuslakisopimus.
Tehostamisen ja selkiyttämisen tarvetta olisi Vuorensolan mukaan nykyisissä sopimuksissa paljon. Esimerkkinä toimivaltakysymysten epäselvyydestä hän nosti esiin ajankohtaisen esimerkin: EU:n ja USA:n välisen sopimuksen lentomatkustajien henkilötietojen luovuttamisesta. Tämä sopimus joudutaan nyt purkamaan, koska EY-tuomioistuin on todennut asian kuuluvan jäsenmaille, ei unionin toimivaltaan.
Tampereen tilaisuus oli tämän kevään viimeinen osa Eurooppa-tiedotuksen valtakunnallista keskustelutilaisuuksien sarjaa. Keskustelutilaisuudet EU:n tulevaisuudesta ja Suomen EU-linjauksista jatkuvat syksyllä.
Teksti: Aluetiedottaja Outi Koskinen, Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus ja aluetiedottaja Tiina Järvelä, Kanta-Hämeen Eurooppa-tiedotus.
Kuva: Tiina Järvelä.
Perustuslakisopimuksen ratifioiminen etenee (Tiedote 167/2006)
