Lappeenrannan ulkoministerikokous aloittaa epävirallisten kokousten virran
Euroopan unionin maiden ulkoministerit, korkea edustaja Javier Solana ja ulkosuhteista vastaava komissaari Benita Ferrero-Waldner kokoontuvat Lappeenrantaan 1.-2. syyskuuta epäviralliseen ministerikokoukseen keskustellakseen ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä.
Niin sanottu Gymnich-kokous, jonka kutsumanimi periytyy ensimmäisen Gymnich-tapaamisen kokouspaikasta Saksan Gymnich-linnasta, järjestetään säännöllisesti kerran puheenjohtajakaudessa.
Lappeenrannan kokous aloittaa Suomessa järjestettävien neljän epävirallisen ministerikokouksen virran. Toinen epävirallinen ministerikokous järjestetään Suomessa jo viikkoa myöhemmin 8.-9. syyskuuta, jolloin talous- ja valtiovarainministerit (Ecofin) kokoontuvat Helsingissä.
Pitkiä keskusteluja harvoista valituista aiheista
Lappeenrannan kokous noudattelee Gymnich-kokousten perinteistä linjaa, sillä asialistalla on vain muutamia aiheita. Näin syvälliselle keskustelulle jää enemmän aikaa.
Keskustelunaiheet määräytyvät maailman tapahtumien mukaan. Kesäkuun 2006 lopussa ulkoministerikollegoilleen lähettämässään kirjeessä ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti uskovansa muun muassa EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kuuluvan näiden keskustelunaiheiden joukkoon.
Kokouksen järjestelyt edenneet aikataulussa
Ulkoministerikokouksen järjestelyt Lappeenrannan linnoituksessa ovat edenneet aikataulussa. Kokousvierailla on käytössä linnoituksessa yhteensä seitsemän eri rakennusta. Suuria muutoksia rakennuksissa ei ole tehty, ainoastaan tiloja ja rakennusten julkisivuja on ehostettu. Lisäksi alueelle rakennetaan mediakeskus, jossa on työskentelytilat 35 TV- ja radioyhtiölle sekä 150 lehdistön edustajalle.
Erityistä linnoituksen kokoustiloissa ovat museoiden näyttelyt, joita pidetään esillä koko Gymnichin ajan. Myös linnoituksen kaupat ja ravintolat ovat avoinna kokouksen ajan.
Tarjoilussa, tuotteissa sekä valtuuskunnille, medioille ja puolisoille annettavissa lahjoissa otetaan huomioon suomalaisuus ja oman alueen taitajat, jotta vieraat voisivat maistella paikallisista raaka-aineista valmistettuja herkkuja (muun muassa sienet, järvikalat, smetana, marjat, uuniruuat ja lammassärä kuuluvat karjalaiseen ruokaan) ja viedä matkamuistona kotimaihinsa etelä-karjalaisia tuotteita, lähinnä käsityötä.
