Ruohonjuuritaso on keskeinen osa ASEM-prosessia
Ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotus ja ASEM 6-sihteeristö järjestivät ASEM-kokouksen alla 8. syyskuuta keskustelutilaisuuden EU:n ja Aasian maiden välisestä yhteistyöstä, sen tulevaisuudesta ja odotuksista.
ASEMin tavoitteena on kehittää monenvälistä yhteistyötä
Keskustelutilaisuudessa alustaneen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen mukaan yksi ASEM-prosessin keskeisimmistä tavoitteista on monenvälisen yhteistyön kehittäminen. Talous on tähän mennessä ollut keskeisin ASEMin pilareista. Lehtomäki pitää tärkeänä, että sääntöihin perustuva kauppajärjestelmä maanosien välillä löydettäisiin ja kaupan esteet voitaisiin poistaa. Lehtomäki muistutti, että Aasian talouskasvu tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia myös Suomelle.
Taloudellisen yhteistyön lisäksi keskustelua viedään eteenpäin rinnakkain eri aloilla. Lehtomäki näkee kulttuuri- ja sosiaalisektorin yhteistyön ASEMin erityisenä vahvuutena. Kansojen välisen ymmärryksen kehittämiseen on pyritty muun muassa koulutus-, kulttuuri- ja tutkijavaihdon avulla. Lehtomäen mukaan kansalaiset ovat keskeinen osa ASEM-prosessia ja ruohonjuuritason kohtaaminen pohja onnistuneelle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.
Lehtomäki korosti, että ASEM luo puitteet avoimille ja luottamuksellisille valtionpäämiestason keskusteluille. Suuri osa keskusteluista käydään täysin luottamuksellisesti, mikä edesauttaa todellisen yhteisymmärryksen saavuttamista. Ministeri Lehtomäki muistutti, että keskustelujen luonne antaa mahdollisuuden myös kritiikin esittämiseen. Lehtomäki uskoi esimerkiksi Myanmarin ihmisoikeustilanteen nousevan keskusteluissa esiin, mutta piti tärkeänä, että Myanmar kritiikistä huolimatta on mukana keskusteluissa.
ASEM on tärkeä keskustelufoorumi
Myös kansanedustaja Liisa Jaakonsaari korosti dialogin säilyttämisen tärkeyttä. Tilaisuudessa puhuneen Jaakonsaaren mukaan oikeudenmukaisempi globalisaatio edellyttää hallitustenvälistä yhteistyötä ja yhteisten sääntöjen luomista. Jaakonsaari pitää energiakysymyksiä ASEM-yhteistyön kannalta keskeisinä.
Johtaja Jukka Ahtela puhui tilaisuudessa elinkeinoelämän näkökulmasta. ASEMin yhteydessä järjestetään yritysjohtajafoorumi AEBF, joka antaa valtionpäämiehille suosituksensa Euroopan ja Aasian taloussuhteiden kehittämisestä. Elinkeinoelämän keskusliittoa edustanut Ahtela muistutti, että ASEM-prosessissa keskeisintä on vuoropuhelu. Konkreettisia päätöksiä ei siis kokouksen aikana tehdä. Ajankohtaisista ja konkreettisista asioista kuten energiakysymyksistä keskusteleminen on Ahtelan mukaan kuitenkin tärkeää.
Sirpa Pietikäinen edusti tilaisuudessa Aasia-Eurooppa -järjestöfoorumia. Pietikäisen mukaan kansalaisjärjestöjä ei voida enää sivuuttaa isoissa prosesseissa. ASEM-kokousten tulisi Pietikäisen mukaan avautua vuoropuhelulle ja kansalaisjärjestöt ottaa mukaan keskusteluihin. Lisäksi keskusteluissa tulisi ottaa aidosti huomioon myös ihmisoikeudet ja sosiaalinen ulottuvuus.
Lisää tietoa ASEM 6 -huippukokouksesta Eurooppa-tiedotuksen puheenjohtajasivuilla, www.eurooppa-tiedotus.fi/eu2006
