EU:n laajentuminen hallitsee Suomen puheenjohtajakautta
Perjantaina 16.6. Brysselissä päättynyt huippukokous ei tehnyt suuria päätöksiä. Ratkaisua perustuslain umpikujaan ei löytynyt. Suomen heinäkuussa alkavan puheenjohtajuuden teemaksi on nousemassa mm. unionin laajentuminen ja vastaanottokyky. Suomen tehtäväksi tuli aloittaa vastaanottokyvyn määritteleminen.
EU:n perustuslaki ei etene Suomen kaudella
Brysselissä 15.-16.6. kokoontunut huippukokous päätti, että EU:n perustuslaki jätetään lepäämään Suomen heinäkuun alussa alkavan puolivuotisen puheenjohtajakauden ajaksi. Perustuslain osalta Suomen tehtäväksi jää pohjustaa Saksan puheenjohtajakaudella laadittavaa väliraporttia aiheesta. Väliraportin asema on lähinnä muodollinen, sillä perustuslaki on tauolla ainakin 2008 loppuun asti.
Kiistat EU:n laajentumisesta siirtyvät Suomen harteille
Suomi saa hoidettavakseen unionin laajentumisen liittyvät haasteet, joita puidaankin useaan otteeseen kuluvan puolivuotiskauden aikana. Lisäväriä laajentumiskeskusteluihin tuo lokakuussa julkistettava raportti Turkin edistymisestä, jonka seurauksena Turkki-kysymys todennäköisesti kärjistyy entisestään.
Ongelmana on jo kauan ollut Turkin haluttomuus tunnustaa Kypros ja päästää maan aluksia satamiinsa. EU:n johtajien mukaan Turkin tulee sopia välinsä Kyproksen kanssa vuoden loppuun mennessä eli Suomen puheenjohtajakaudella tai EU joutuu harkitsemaan Turkin jäsenyysneuvotteluiden laittamista jäihin.
Turkin lisäksi myös Balkan tuottaa paljon töitä Suomelle. Kansainväliset Kosovo-neuvottelut on määrä saada päätökseen puheenjohtajuuskauden loppuun mennessä ja jäissä olevat neuvottelut Serbian kanssa tulisi arvioida uudestaan. Myös Romanian ja Bulgarian edistymistä tarkastellaan syksyn aikana, jolloin ratkaistaan, liittyvätkö maat unioniin jo ensi vuoden alussa vai vasta vuonna 2008.
Keskusteluja käytiin myös EU:n vastaanottokyvystä
EU:n piirissä ilmenee myös eräänlaista laajentumisähkyä, joka on herättänyt kysymyksiä unionin tulevista rajoista ja kyvystä toimia vanhoilla sopimuksilla, mikäli uusia maita otetaan jäseniksi. Osa jäsenmaista haluaisikin, että unionin omasta ”imukyvystä” tulisi virallinen kriteeri uusia jäsenmaita hyväksyttäessä. Vastaanottokyvystä ei kuitenkaan tule uutta virallista kriteeriä, mutta se aiotaan ottaa huomioon tulevaisuudessa.
