Euroopan unioni varautuu väestörakenteen muutoksiin
Euroopan unionin tasolla on herätty eurooppalaisen ikärakenteen muutokseen. Euroopan ensimmäinen väestötieteellinen foorumi järjestettiin 30.- 31.10.2006 Brysselissä. Foorumissa mietittiin 400 jäsenvaltioiden edustajan ja asiantuntijan voimin toimenpiteitä, joilla ikääntyneen väestön ja supistuvan työvoiman aiheuttamia vaikutuksia kyettäisiin hallitsemaan.
EU koordinoi, jäsenvaltiot toteuttavat
Väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa EU:n keskeisenä roolina on poliittisten toimenpiteiden koordinointi siten, että eri jäsenmaissa tehokkaina pidettyjä ratkaisuja kyettäisiin soveltamaan mahdollisimman monessa EU:n jäsenmaassa. Toimenpide-ehdotukset liittyivät sosiaali- ja perhepolitiikkaan, tasa-arvokysymyksiin, ikääntyneiden työkyvystä huolehtimiseen ja maahanmuuttopolitiikkaan.
Foorumissa esiteltiin myös eurooppalaisen väestörakenteen muutosta koskevan tutkimusaloitteen tulokset. Tutkimuksissa tarkasteltiin iäkkäämpien työntekijöiden tuottavuutta, ikääntymiseen liittyvien sairauksien ennalta ehkäisyä, terveydenhuoltoa ja tietotekniikan roolia ikääntymisen liittyvien haasteiden ratkaisemisessa.
Julkisen vallan näkökulmasta väestön ikääntymisen keskeinen ongelma on huoltosuhteen (työssäkäyvien suhteen ei-työssäkäyviin) heikkeneminen. Kansainvälisen verokilpailun paineessa väestörakenteen muutos halvaannuttaa julkisen sektorin toimintakykyä. Lisäksi huoltosuhteen parantaminen on vaikeaa, jos samanaikaisesti halutaan kunnioittaa yksilönvapautta ja kontrolloida maahanmuuttoa humanitaarisin perustein.
Eurooppa ikääntyy
Toisen maailmansodan jälkeisen ns. ”baby boomin” jälkeen eurooppalaisten syntyvyys on vakiintunut alle väestön uusiutumisrajan. Samaan aikaan kun työikäinen väestö supistuu (etenkin 20-34-vuotiaiden kohdalla), yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa. Tämä tarkoittaa työvoiman tarjonnan supistumista, mikäli väestön ikärakennetta ei muokata voimakkaalla maahanmuuttopolitiikalla. Yli puolesssa EU:n jäsenvaltioista työmarkkinoilta poistuva ikäluokka on vuoteen 2010 mennessä suurempi kuin työmarkkinoille saapuva ikäluokka. Tästä ei automaattisesti seuraa työvoimapulaa; se riippuu myös työvoiman kysynnästä.
Mitä Euroopassa pitäisi tehdä?
Tehokkain yksittäinen keino vaikuttaa väestörakenteeseen perustuu maahanmuuttopolitiikkaan. Asiantuntijafoorumissa käsiteltiin maahanmuuttoa monesta eri näkökulmasta (mm. maahanmuuttajien kotouttamisen merkitystä työllistymisessä). Huoltosuhteen heikkeneminen kasvattaa painetta maahanmuuttopolitiikan toteuttamiseen työmarkkinoiden tarpeiden perusteella. Ongelmallista on, että Euroopassa täytyy samanaikaisesti kasvattaa sekä työvoiman kysyntää että tarjontaa.
Poliittisten toimenpiteiden puitteena on viimeaikainen globalisaatiokehitys: makrotalouksien kansainvälistyminen lisää kilpailua sekä investoinneista että työntekijöistä. Työelämän muutostarpeisiin liittyy myös työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kasvattamisen välisten, osin ristiriitaisten vaatimusten yhdistäminen. Kansainvälinen kilpailu edellyttää työn tuottavuuden kasvattamista (mm. teknologisia innovaatioita) ja väestörakenteen muutoksen seurauksena eläkeikää on pakko nostaa.
Asiantuntijafoorumissa tarkasteltiin ikääntyvän väestön hyvinvointiin ja julkisen sektorin rahoituksen turvaamiseen liittyviä tekijöitä. Yhtälö koostuu ensisijassa verotuksen, eläkeratkaisujen, tasa-arvokysymysten ja perhepolitiikan palasista, joiden koordinoidulla uudistamisella voidaan tukea sekä julkisen sektorin toimintakykyä että kansalaisten hyvinvointia.
Välittyvätkö muutostarpeet käytäntöön?
Kokouksen suurin anti liittyi EU:n jäsenvaltioiden väliseen dialogiin, joka koski erilaisten toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta koko Euroopan näkökulmasta. Asiantuntijafoorumin lähtökohtana toimineessa komission raportissa ”Euroopan väestötieteellinen tulevaisuus – haasteesta mahdollisuuksiin” todetaan, että ikärakenteen muutoksen perusta on positiivinen: väestö elää pidempään, terveemmin ja valitsee itsensä näköisen työ- ja perhe-elämän. Onkin kiinnostava nähdä, kykeneekö EU saamaan jäsenvaltiot toteuttamaan välttämättöminä pidettyjä uudistuksia, jotka koskevat osin myös ns. ”saavutettuja etuja”.
Ministerit ja asiantuntijat pohtivat Euroopan väestön ikääntymisen asettamia haasteita
