Europarlamentaarikko Stubb puhui laajentumisesta ja ”integraatiokyvystä” Tampereella
Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus järjesti 10. marraskuuta meppikahvit, joiden vieraana oli europarlamentaarikko Alexander Stubb. Lähes sata EU:n laajentumisesta kiinnostunutta kansalaista kuunteli suomalaisvaikuttajan mietteitä.
Kuluvalla viikolla Euroopan parlamentissa on äänestetty Stubbin mietinnöstä, joka hyväksytään lopullisesti joulukuun täysistunnossa. Mietinnössä käsitellään unionin valmiutta integroida uusia jäsenvaltioita ja lanseerataan sana ”integraatiokyky” (engl. integration capacity). Termillä halutaan korostaa laajentumiseen liittyvien ongelmien käytännöllistä luonnetta. Nizzan sopimuksen mukaan komission kokoonpanoa on supistettava ennen kuin 28. jäsenmaa voi liittyä unioniin, joten juridisesta näkökulmasta uudet laajentumiset eivät ole mahdollisia ilman institutionaalisia muutoksia. Stubbin mukaan laajentumisen vaatimien muutosten tekeminen EU-instituutioihin on kuitenkin ehto unionille, ei hakijamaille.
Uusi termi on otettu hyvin vastaan. Vielä viime kesäkuun EU-huippukokouksessa puhuttiin unionin vastaanotto- tai imukyvystä (engl. absorption capacity), mutta viimeviikkoisissa komission raporteissa käytettiin jo sanaa ”integraatiokyky”. Kun komissaari Rehniltä kysyttiin lehdistötilaisuudessa syytä termin muuttumiseen, hän viittasi juuri parlamentin raportööri Stubbiin. Meppikahveilla puhunut Stubb kertoi tuon hetken olleen yksi elämänsä huippukohdista.
Ensi vuoden alussa EU laajenee historiansa kuudennen kerran, kun Romaniasta ja Bulgariasta tulee unionin täysjäseniä. Mitä tapahtuu tämän jälkeen? Pitäisikö unioniin ottaa mukaan uusia jäsenmaita, ja onko siihen edes mahdollisuuksia? Voiko EU vielä laajentua?
Juuri nyt vastaaminen näihin kysymyksiin on suomalaisten vastuulla: niin Euroopan parlamentissa, komissiossa kuin neuvostossakin laajentumista pohditaan suomalaisten johdolla.
Komissiossa laajentumisasioista vastaa suomalainen EU-komissaari Olli Rehn, jonka johdolla laaditut tilanneraportit Turkin ja Balkanin maiden edistymisestä julkaistiin 8. marraskuuta. Erityistä kiinnostusta herätti Turkki-raportti, jossa maa sai moitteita uudistustahdin hidastumisesta ja kyproslaisen kaupan vahingoittamisesta. Komissio antoi kuitenkin Turkille aikaa Kyproksen kiistan ratkaisemiseksi vielä joulukuun puoliväliin saakka. Sopua hieroo EU-puheenjohtajamaa Suomi ulkoministerinsä Erkki Tuomiojan johdolla. Tämänhetkinen parlamentin, komission ja neuvoston ”värisuora” laajentumisasioissa tarkoittaa, että suomalaiset määrittelevät pitkälti sen, onko unioni valmis ottamaan uusia jäseniä.
Teksti: Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus / Maarit Pihlamies
