Euromed kiinnosti Tampereella
Pirkanmaan Eurooppa-tiedotuksen perjantaina 24. marraskuuta järjestämä avoin yleisötilaisuus Euromed-kokouksen teemoista houkutteli paikalle runsaasti tiedotusvälineiden edustajia ja aiheesta kiinnostuneita kansalaisia. Keskustelua herättivät erityisesti Lähi-itä, kulttuurien välinen vuoropuhelu, kansalaisyhteiskunnan kehittyminen arabimaissa sekä unionin alueelle saapuvat laittomat siirtolaiset.
Suomen puheenjohtajuus tuo toimivia ratkaisuja ja lisää rahaa lähialueyhteistyöhön
Ulkoasiainministeriön Lähi-idän ja Afrikan osaston osastopäällikkö Aapo Pölhö käsitteli puheenvuorossaan Tampereella 27.-28.11. järjestettävään ulkoministerikokoukseen huipentuvaa Suomen puheenjohtajakauden EU-Välimeri -yhteistyötä. Hän kertoi Tampereella keskusteltavan muun muassa EU:n uudesta lähialueyhteistyön rahoitusinstrumentista (ENPI), johon yhdistetään kaksi aiemmin erillistä ohjelmaa, Välimeren alueelle suunnattu MEDA ja Itä-Eurooppaan kohdistunut TASIS. Yhteistyöhön varataan samalla entistä enemmän rahaa. Kun MEDA- ja TASIS-ohjelmien yhteenlaskettu arvo oli noin 8,3 miljardia euroa, tulee jaettavaksi nyt noin 11 miljardin euron suuruinen summa.
Libanonin sota on Pölhön mukaan vaikuttanut Barcelonan prosessin neuvotteluihin ainoastaan kumppanuusmaiden välillä vallitsevan ilmapiirin tasolla. Poliittiset kysymykset on haluttu jättää erilleen käytännön yhteistyön kysymyksistä. Myös niin kutsuttu ”Hamas-ongelma” eli palestiinalaishallinnon edustus EU:n kanssa käytävissä neuvotteluissa on ratkaistu käyttämällä presidentti Abbasin nimittämää erityisedustajaa, ei hallituksen ulkosuhteista vastaavaa ministeriä.
Tampereen ulkoministerikokousta edelsi kolme sektoriministerien kokousta: teollisuusministerien kokous Rhodoksella, tasa-arvoministerien kokous Istanbulissa ja ympäristöministerien kokous Kairossa. Yksi Barcelona-prosessin ydinajatuksista onkin Pölhön mukaan ollut arabimaiden ja Israelin kokoaminen saman pöydän ääreen keskustelemaan muistakin kuin politiikan niin sanottuun ”kovaan ytimeen” eli turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvista asioista.
Rajaton Välimeri?
Erikoistutkija Tuomo Melasuo Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksesta (TAPRI) nosti puheenvuorossaan esiin Välimeren historiallisen aseman keskellä Eurooppaa. Rooman sopimus solmittiin aikana, jolloin Suezin kriisi oli juuri takana ja Algeria yhä osa Ranskaa. Välimeri ei toisin sanoen ollut Euroopan raja, vaan sen keskeinen osa. Barcelonan prosessin ”inhimilliseen osa-alueeseen” kuuluva kulttuurien välinen dialogi onkin Melasuon mukaan ”institutionalisoitua ignoranssia”, jossa sivuutetaan rantamaiden yhteinen kulttuuriperimä ja historia. Todelliset erot suhteessa eurooppalaiseen kulttuuriin löytyvät tutkijan mielestä vasta Indus-joen tuolta puolen.
Toimittaja Liisa Liimatainen huomautti, että olennainen kysymys ”kulttuurien välisessä dialogissa” on se, kuka tuota dialogia käy. Todellinen dialogi, jonka osallistujat ovat valmiita tarkistamaan omia oletuksiaan ja tekemään muutoksia, ei välttämättä ole mahdollista maissa, joissa kansalaisyhteiskuntaa ei ole olemassa tai se ei saa toimia vapaasti. Liimataisen mukaan arabimaissa ainoa sosiaalipoliittisen keskustelun foorumi on usein moskeija.
Myös tutkija Anitta Kynsilehto TAPRIsta lähestyi puheenvuorossaan kulttuurivuoropuhelua käytännöllisestä näkökulmasta. Ihmisten liikkuvuutta ja muuttoliikkeitä Välimeren alueella käsitellyt Kynsilehto kysyi, voidaanko kulttuurien vuoropuhelusta edes puhua ilman ihmisten liikkuvuuden helpottamista. EU:n rajat ovat niin tarkkaan valvottuja, että Välimeren kumppanuusmaiden kansalaisten voi olla vaikeaa saada edes viisumia Anna Lindh -säätiön Schengen-alueella järjestämiin tapahtumiin.
Teksti: Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus / Maarit Pihlamies
