Slovenia liittyy euroalueeseen
Eurosta tulee 1.1.2007 Slovenian virallinen valuutta. Slovenia on Euroopan unioniin vuonna 2004 liittyneistä kymmenestä jäsenvaltiosta ensimmäinen, joka ottaa euron käyttöön. Samalla Sloveniasta tulee kolmastoista euroa käyttävä EU:n jäsenmaa.
Euro korvaa laillisena maksuvälineenä Slovenian tolarin (SIT). Tolarin peruuttamattomasti kiinnitetty eurokurssi on 239,640 SIT. Sekä tolar että euro ovat Sloveniassa käypiä maksuvälineitä 1.-14.1.2007. Tämän jälkeen maksuvälineeksi kelpaavat ainoastaan eurot.
Eurokolikot uudistuvat
Eurokolikkojen arvopuoli on kaikille jäsenmaille yhteinen. Arvopuolella on rahan nimellisarvo ja kartta-aihe, johon yhden, kahden ja viiden sentin kolikoissa on kuvattu Eurooppa osana maapalloa. Näitä suuremmissa kolikoissa kartta-aiheena on EU:n viisitoista jäsenvaltiota. Unionin laajentumisten myötä EU-kartta on kuitenkin vanhentunut, ja se on päätetty korvata koko maantieteellistä Eurooppaa esittävällä kartalla. Uusi kuva-aihe tulee käyttöön vuoden 2007 alusta. Vanhat kolikot säilyttävät kuitenkin arvonsa eikä niitä vedetä pois käytöstä.
Slovenialaiskolikoissa suurmiehiä ja kansallisia symboleita
Kaikkien eurokolikkojen toisella puolella on kansallinen kuva-aihe, jonka sisällöstä päättää kunkin maan keskuspankki. Kansallisella puolella on kuitenkin aina oltava kolikon lyöntivuosi sekä EU:n 12 tähteä.
Slovenian eurokolikoiden kansallisen puolen ovat suunnitelleet Miljenko Licul, Maja Licul ja Janez Boljka.
Kahden euron kolikon kansalliselle puolelle on kuvattu Slovenian kansallisrunoilija France Prešeren (1800-1849), jota pidetään myös yhtenä Euroopan parhaista romantiikan ajan kirjailijoista. Kolikon tekstinä on ote Slovenian kansallislaulusta. Yhden euron kolikkoon on kuvattu Slovenian protestanttisen kirkon perustaja Primož Trubar (1508-1586), joka kirjoitti ensimmäisen koskaan painetun sloveeninkielisen kirjan ja vakiinnutti sloveenin kielen aseman. Kolikon teksti on Stati inu obstati, vapaasti suomennettuna ’pysyy ja kestää’.
50 sentin kolikkoon on kuvattu Slovenian korkein vuori Triglav (’kolmipäinen’) ja ravun tähtikuvio. Triglav esiintyy myös Slovenian vaakunassa ja lipussa. Kolikon teksti on Oj Triglav moj dom (Oi Triglav, kotini). 20 sentin kolikoissa nähdään kaksi tanssivaa Lipizzan hevosta, jotka ovat rakastettuja kansallisia symboleita. Niiden alkuperää koskevista ”oikeuksista” Itävalta ja Slovenia kiistelivät, kun Slovenia julkisti kolikkoaiheistonsa.
10 sentin kolikon kuva-aihe on arkkitehti Jože Plecnikin (1872-1957) toteutumaton suunnitelma Slovenian parlamentiksi. Kolikon tekstinä on Katedrala svobode, ’vapauden katedraali’. 5 sentin kolikossa on Ivan Groharin (1867-1911) maalauksesta otettu kylväjäaihe sekä 25 tähteä (lukumäärä joka jää samaan aikaan vanhentuneeksi). 2 sentin kolikossa kuvataan historiallisten Kärntenin ruhtinaiden kruunajaiskivi nykytilassaan. Yhden sentin kolikossa on haikara, joka on ollut myös 20 tolarin kolikon kuva-aihe.
Slovenialaiset eurokolikot painetaan Suomen Rahapajassa.
Euroa käytetään muuallakin kuin EU:n jäsenmaissa
Euroja käytetään kaikissa EU:hun ennen vuotta 2004 liittyneissä jäsenmaissa paitsi Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Tanskassa. EY:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti euroja käytetään myös eurooppalaisissa kääpiövaltioissa San Marinossa, Vatikaanissa ja Monacossa. Nämä maat voivat jopa lyöttää omia eurokolikoitaan, joiden kääntöpuolella on niiden omat kansalliset tunnukset. Andorrassa, Montenegrossa ja Kosovossa eurot ovat käytössä ilman virallisia järjestelyjä, eivätkä maat ainakaan vielä ole lyöneet omia kolikoitaan.
Euroja käytetään myös useilla merentakaisilla alueilla ja saarilla, jotka kuuluvat jollekin euroalueen jäsenvaltiolle tai ovat niihin muuten läheisessä yhteydessä. Tällaisia ovat Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique, Mayotte, Réunion, Saint-Pierre ja Miquelon sekä Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet.
Kaikki vuonna 2004 EU:hun liittyneet valtiot ovat velvoitettuja liittymään euroalueeseen. Niiden on kuitenkin täytettävä tietyt lähentymiskriteerit, jotka koskevat hintatason vakautta, pitkän aikavälin korkoja, julkisen talouden alijäämää ja vaihtokurssin vakautta. Esimerkiksi Viro ja Liettua suunnittelivat alunperin ottavansa euron käyttöön jo vuoden 2006 lopussa, mutta muun muassa liian korkea inflaatiotaso on pakottanut ne lykkäämään yhteisvaluuttaan siirtymistä ainakin vuoteen 2008.
Euroalueen maat ovat sitoutuneet Maastrichtin sopimuksen mukaisiin vakauskriteereihin, ja niiden rahapolitiikkaa hoitaa Euroopan keskuspankki.
Teksti: Maarit Pihlamies/Pirkanmaan Eurooppa-tiedotus
