Bulgaria ja Romania liittyvät unioniin 1.1.2007
Euroopan unionin laajentumisen viides vaihe tulee päätökseensä, kun Romania ja Bulgaria liittyvät unioniin 1.1.2007. Maiden liittyessä EU:hun jäsenmaiden määrä kohoaa 25:stä 27:ään, ja EU saa 30 miljoonaa uutta asukasta.
Laajentumisen viidennen vaiheen ensimmäisessä osassa kymmenen jäsenmaata – kahdeksan entistä sosialistimaata sekä Kyproksen kreikkalaisosa ja Malta – liittyi unioniin 1.5.2004. Romanian ja Bulgarian liittyminen on osa viidettä vaihetta, koska näiden 12 maan liittymisneuvotteluiden aloittamisesta tehtiin päätös yhtaikaa Helsingissä edellisen Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana joulukuussa 1999.
Liittymissopimus allekirjoitettiin 25.4.2005, mutta sen jälkeen ei ollut selvää, liittyvätkö maat unioniin vuoden 2007 vai 2008 alusta. Komission monitorointiraportti 26.9.2006 tarkoitti käytännössä lopullista päätöstä asiasta; maat olivat raportin mukaan edistyneet EU-säännöstön toimeenpanossa. Sen jälkeen liittymissopimus on pitänyt ratifioida jokaisessa jäsenvaltiossa. Viimeiset kolme joulukuussa ratifioinutta maata olivat Saksa, Tanska ja Ranska.
Maat joutuvat raportoimaan maaliskuun loppuun mennessä
EU saa ensimmäiset jäsenvaltionsa, joiden jäsenyyteen sovelletaan ehdollisia rajoituksia, ns. suojalausekkeita. Näin ei ole ennen menetelty.
Romania ja Bulgaria eivät edelleenkään täytä kaikkia EU:n jäsenyysehtoja, vaan puutteita on muun muassa oikeusjärjestelmän toimivuudessa. Myös maiden kyky hallinnoida niille maksettavia EU-tukia on kyseenalainen. Komissio patistaakin maita jatkamaan työtään jäljellä olevien ongelmien ratkaisemiseksi.
EU käynnistää oikeuslaitosuudistusta, korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan seurannan 1.1.2007 alkaen. Bulgarialla ja Romanialla on raportointivelvollisuus, ja ne joutuvat julkistamaan ensimmäiset raporttinsa 31.3.2007 mennessä. Jos raportti osoittaa, että ongelmien ratkaisemiseksi ei ole edistytty tarpeeksi hyvin, suojalausekkeet voidaan aktivoida. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että maille sovittuja maatalouden suoria tukia ei makseta täysimääräisinä, vaan ne saattavat kaventua aina 25 prosenttiin sovitusta. Lisäksi muiden EU-jäsenmaiden ei tarvitse tunnustaa Romaniassa ja Bulgariassa annettuja tuomioita ja pidätysmääräyksiä.
EU on huolestunut myös elintarviketurvallisuudesta, rakennetukien perillemenosta ja Bulgarian kohdalla lisäksi lentoturvallisuudesta.
Unioni yhtenäistyy alueellisesti ja monipuolistuu kielellisesti ja kulttuurisesti
EU:n väkiluku kohoaa 457 miljoonasta 487 miljoonaan (eli 6,6 %). Romaniassa on 21.603.900 asukasta, joten siitä tulee EU:n seitsemänneksi väkirikkain valtio Saksan, Ranskan, Ison-Britannian, Italian, Espanjan ja Puolan jälkeen. Bulgariassa on 7.703.800 asukasta.
Romanian ja Bulgarian liittyessä EU:n pinta-ala kasvaa 4.075.440 km2:stä 4.424.820 km2:ään (eli 8,6 %). Samalla EU:n maantieteellinen alue yhtenäistyy, kun Unkarin ja Kreikan välille syntyy yhtenäinen EU-alue.
Uskonnoltaan ortodoksien määrä kasvaa tuntuvasti, koska sekä Romania että Bulgaria ovat voittopuolisesti ortodoksisia. Ennen vuotta 2007 Euroopan unionissa on ollut vain kaksi pääasiassa kreikkalaiskatolista jäsenmaata: Kreikka ja Kypros, joten entisen 10 miljoonan ortodoksin sijasta heitä on liki 35 miljoonaa. Romaniassa on ortodokseja 86,7 %, roomalaiskatolisia 4,7 % ja protestantteja 3,7 %. Bulgariassa ortodokseja on 82,6 % ja islaminuskoisia 12,2 %.
EU:n virallisten kielten määrä kohoaa 20:stä 22:een; Brysselin ja Strasbourgin tulkkikeskukseen tulee mukaan viides romaaninen kieli ja viides slaavilainen kieli. Sekä romania että bulgaria ovat kuitenkin olleet balkanilaisten vaikutusten alla ja muuttuneet enemmän toistensa kaltaisiksi; kielitieteessä puhutaankin Balkanin kieliliitosta, johon kuuluvat myös mm. kreikka ja albania.
Myös Balkanin alueen kansanmusiikki on eurooppalaisittain poikkeuksellisen monivivahteista, koska siinä yhdistyvät idän ja lännen vaikutteet.
Bulgarian myötä EU saa ensimmäisen virallisen kielen, joka käyttää kyrillistä kirjaimistoa. Kun Bulgaria jonain päivänä ottaa käyttöön euron, setelit ja kolikot joutuvat käyttämään kolmatta kirjaimistoa latinalaisen ja kreikkalaisen lisäksi.
Romanian unkarilaiset saavat tammikuusta lähtien käyttää omaa kieltään EU:n virallisena kielenä, koska Unkari on jo jäsenmaa. Romanian 22,3 miljoonasta asukkaasta suurin osa puhuu romaniaa, mutta suurimman vähemmistökielen unkarin puhujia on vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 1.448.000 eli 6,5 % – suhteellisesti saman verran kuin Suomessa ruotsinkielisiä. Romanian lainsäädännössä unkarilla ei ole valtiollisen virallisen kielen asemaa, mutta unkari on entisestään EU:n virallinen kieli, joten tilanne saattaa muuttaa Romanian kielioloja. Toiseksi suurin vähemmistökieli on romani.
Liittymisen myötä romanien määrä EU:ssa kasvaa tuntuvasti. Romaniassa on romaneja arviolta 2–2,5 miljoonaa, Bulgariassa 450 000 – 800 000.
Komissaarien ja meppien määrä kasvaa
Edustajien määrä Euroopan parlamentissa kasvaa tilapäisesti 732:sta 786:een. Kun kymmenen uutta maata liittyi 1.5.2004 EU:hun, määrä kasvoi hetkeksi 626:sta 788:aan, kunnes kesäkuun 2004 vaalien yhteydessä useimpien vanhojen jäsenmaiden osuuksia supistettiin ja määrä asettui kahdeksi ja puoleksi vuodeksi 732:een. Nyt Romania saa 35 paikkaa, Bulgaria 18. Paikkamäärä perustuu väkilukuun. Kesäkuussa 2009 useimpien vanhojen ja uusien jäsenmaiden paikkamäärää supistetaan jälleen, jolloin yhteismäärä palaa 732:een.
Komissaarien määrä kohoaa 25:stä 27:ään; uudet komissaarit ovat Romanian Leonard Orban ja Bulgarian Meglena Kuneva. Marraskuun loppuun asti Slovakiasta tulevan EU-komissaari Ján Figel’in toimiala oli ”koulutus, kulttuuri ja monikielisyys”. Kun uusille komissaareille piti saada toimialat, Figel’in virka jaettiin niin, että Orbanin toimialaksi tuli monikielisyys. Toistaiseksi monikielisyys näyttää komission näkökulmasta liittyvän virallisten kielten perheeseen ja kääntämisen paljouteen; nähtäväksi jää, keskittyykö uusi komissaari myös virallista EU-asemaa vailla olevien vähemmistökielten asioihin, sellaisten kuin baski, bretoni, romani, saamen kielet ja viittomakielet.
Kyproksesta tuleva komissaari Markos Kyprianou edusti marraskuuhun asti ”terveys- ja kuluttajansuoja-asioita”, mutta hänen toimialansa puolitettiin: hän jatkaa terveysasioiden komissaarina; Bulgarian Kunevalla on alanaan kuluttajansuoja.
Köyhyyttä ja rikkautta
Maista tulee EU:n köyhimmät jäsenmaat. Romanian bruttokansantuote asukasta kohti oli vuonna 2005 7800 euroa, Bulgarian 7400 euroa. Kaikilla muilla 25 jäsenmaalla kyseinen summa on välillä 10900-53900, jossa alimpana on Latvia ja ylimpänä omassa luokassaan Luxemburg. Inflaatio oli vuonna 2005 alentunut Romaniassa 9,1 %:iin, Bulgariassa 5,0 %:iin aiempien vuosien ennätyslukemista.
Kun Euroopan komission Suomen edustuston lehti Europa numerossaan 7/2006 halusi kiinnittää lukijoiden huomion Romanian ja Bulgarian parhaimpiin puoliin, se mainitsi mm. markkinoiden ja investointien mahdollisuudet, monipuoliset matkakohteet, kansanmusiikin, uskontotieteilijä Mircea Elidean, Bulgarian ruusuöljyn ja Romanian viinit.
Bun venit România în Uniunea Europeana!
Dobre doshla, Bâlgarija, v Evropejskija sajuz!
Teksti: Jarno Raukko / Eurooppa-tiedotus
Bulgaria ja Romania EU-jäseniksi, tietosivu 8/2006
