Suomi EU:n puheenjohtajana vuonna 2006

Suomi toimii EU:n puheenjohtajana vuoden 2006 heinäkuun alusta joulukuun loppuun.

Kukin EU:n jäsenvaltio toimii vuorollaan kuusi kuukautta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana ennalta määrätyn järjestyksen mukaan.

Ensimmäisen kerran Suomi johti EU:ta vuonna 1999. Vuoden 2006 jälkeen Suomi on seuraavan kerran EU:n puheenjohtajana vuonna 2020.

Unionin puheenjohtajamaat 1995 – 2020

Eurooppa-tiedotuksen puheenjohtajasivut, www.eurooppa-tiedotus.fi/eu2006

Suomi EU:n puheenjohtaja 2006, Eurooppa-tiedotuksen esite (122/2006)

EU:n puheenjohtajamaa valmistelee, koordinoi ja edustaa

Käytännössä puheenjohtajuus tarkoittaa sitä, että suomalainen ministeri tai virkamies valmistelee ja johtaa EU:n kokouksia. Lukumääräisesti suurin osa kokouksista on EU-maiden virkamiesten kokouksia, joissa esimerkiksi valmistellaan tulevaa lainsäädäntöä ministereiden päätettäväksi. Suuria EU-kokouksia ovat EU-maiden eri alojen ministereiden muodostama neuvosto, jossa EU-lainsäädännöstä päätetään sekä valtion päämiesten muodostama Eurooppa-neuvosto.

Lisäksi puheenjohtaja edustaa neuvostoa muihin EU:n toimielimiin päin ja koko EU:ta sen ulkosuhteissa.

Käytännössä puheenjohtaja:

1. Järjestelee ja hallinnoi

kokouksia (viralliset ja epäviralliset),

laatii asialistoja ja aikatauluja,

johtaa puhetta kokouksissa.

2. Koordinoi

eli sovittaa yhteen jäsenmaiden ja unionin instituutioiden (mm. parlamentti, komissio ja tuomioistuimet) näkökantoja päätöksenteossa.

3. Edustaa

EU:ta poliittisissa keskusteluissa EU:n ja unionin ulkopuolisten ns. kolmansien maiden tai maaryhmien sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Suurlähettiläs Eikka Kososen mietteitä puheenjohtajakauden alla

Suomen puheenjohtajakauden asialista hahmottunut

Suomen puheenjohtajakauden asialistaa ohjaa neuvoston kolmivuotinen strateginen ohjelma vuosille 2004–2006. Suomi ja Itävalta laativat tiiviissä yhteistyössä yhteisen vuoden 2006 työohjelman, jossa määritellään tärkeimmät painopisteet puheenjohtajakausien toiminnalle.

Suomen kauden lopullinen asialista riippuu osittain siitä, miten pitkälle Itävallan puheenjohtajakauden aikana asioissa edetään. Lopullisesti painopisteistä voidaan päättää vasta hieman ennen Suomen puheenjohtajakuden alkua.

EU-ministerivaliokunta hyväksyi 24.5.2006 Suomen puheenjohtajakauden tarkennetun asialista-arvion, johon on sisällytetty näkemykset eri politiikka-alojen keskeisistä lainsäädäntöhankkeista ja muista painopisteistä.

Suomi keskittyy EU-puheenjohtajakaudellaan keskeisiin ajankohtaisiin haasteisiin, kuten globalisaatioon, kilpailukyvyn parantamiseen, väestön ikääntymiseen, ilmastonmuutokseen ja Euroopan turvallisuuteen. Lisäksi edistetään unionin toiminnan avoimuutta, päätöksenteon tehokkuutta ja unionin lainsäädännön laatua. Perustuslakisopimuksen osalta Suomen tavoitteena on pitää prosessi liikkeessä.

Itävallan ja Suomen laatima neuvoston toimintaohjelma vuodeksi 2006 (16065/05, 22.12.05)

Puheenjohtajakauteen valmistautuminen Suomessa

Suomessa valtioneuvoston kanslia koordinoi ja valmistelee puheenjohtajakautta. Valtioneuvoston EU-sihteeristön vastuulle kuuluvat EU-puheenjohtajakauden sisältöasiat. Teknisistä kokousjärjestelyistä vastaa puolestaan EU-puheenjohtajuussihteeristö. Hankkeen johtoryhmä kokoaa yhden pöydän ympärille kaikki tärkeimpien tahojen edustajat, jotta puheenjohtajakauden valmistelu sujuu onnistuneesti ja tiiviisti. EU-puheenjohtajuusjohtoryhmässä on edustettuna valtioneuvoston kanslia, EU-sihteeristö, EU-puheenjohtajuussihteeristö, EU-edustusto, ulkoasiainministeriön Eurooppa-osasto ja sisäasiainministeriön poliisiosasto.

Valtioneuvoston verkkosivut/Suomen EU-puheenjohtajakausi 2006
Valtioneuvoston EU-sihteeristö
EU-puheenjohtajuussihteeristö

Suomen puheenjohtajakaudella tuhansia kokouksia

Suomen kaudella pidetään kaikkiaan yli 3300 kokousta. Näistä suurin osa on Brysselissä järjestettäviä virallisia neuvostoja, komiteoiden ja työryhmien kokouksia sekä Eurooppa-neuvosto eli päämiestason huippukokous.

Suomessa järjestetään noin 130 kokousta. Näitä ovat muun muassa epävirallinen päämiestapaaminen Lahdessa, epäviralliset ministerikokoukset ja niin sanotut kolmasmaakokoukset EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Suurin puheenjohtajakauden kokouksista on EU:n ja Aasian maiden välillä pidettävä huippukokous, Asem6, johon myös liittyy joukko pienempiä kokouksia. Lisäksi järjestetään eri alojen konferensseja ja kulttuuri- ja oheistapahtumia. Kokousvieraiden lisäksi Suomeen odotetaan puheenjohtajakauden aikana noin 4000:ta ulkomaista toimittaja.

Suomessa järjestettävät kokoukset
Suomen puheenjohtajakauden kokoukset (englanniksi)
Vaasassa puheenjohtajakauden ensimmäinen virkamieskokous
Puheenjohtajakausi ei ole vain huippukokouksia
Joensuukin isännöi Suomen EU-puheenjohtajakauden virkamieskokouksen
Lahdessa valmistaudutaan huippukokoukseen sekä virkamieskokouksiin
EU:n maatalousministerit astuvat näyttämölle Oulussa
EU näkyy syksyllä Etelä-Karjalassa
Suomen EU-puheenjohtajakausi näkyy Jyväskylässä heinä- ja marraskuussa
Porvoo isännöi kahta kokousta Suomen EU-puheenjohtajakaudella
Puheenjohtajakauden kokoukset keskittyvät pääkaupunkiseudulle
Hämeenlinna saa kokousvieraita jo kesäkuussa
Ympäristöministerit kokoontuvat Turussa 14. – 16.7.

Kokousjärjestelyistä vastaa EU-puheenjohtajuussihteeristö

Suomessa pidettävien kokouksien ja muiden tapahtumien järjestämistä varten on perustettu EU-puheenjohtajuussihteeristö, joka työskentelee yhteistyössä kokouksia isännöivien ministeriöiden kanssa. Sihteeristö avustaa myös Brysselissä järjestettävien kokousten ja tilaisuuksien järjestämisessä.

Varsinaisista kokouksen sisältöasioista vastaa aina kyseistä kokousta isännöivä ministeriö.

Käytännössä EU-puheenjohtajuussihteeristö huolehtii siitä, että kullekin kokouspaikalle rakentuu ministereille ja virkamiehille toimivat työtilat ja puitteet pitää onnistunut kokous. Työ on esimerkiksi kokouspaikkojen etsimistä, työtilojen suunnittelua ja somistamista, catering-palvelujen järjestämistä ja tulkkauskäytäntöjen suunnittelua. Lisäksi sihteeristö hoitaa majoitukset, kuljetukset sekä kokousosallistujien akkreditoinnit. EU-puheenjohtajuussihteeristö vastaa myös lahjoista ja muista hankinnoista sekä kokouksiin yleensä kuuluvista illallis- ja kulttuuriohjelmista.

Puheenjohtakauden aikaan viraille on tarkoitus esitellä myös suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria. Pääteemaksi on valittu luonnonläheisyys. Ruokalistasuunnittelun lähtökohtia ovat kansainvälisen suunnittelun periaatteet, kansallisen ruokaperinnön kunnioittaminen, alueelliset raaka-aineet ja ruokalajit, kauden raaka-aineiden kunnioittaminen ja ennen kaikkea makuelämysten tuottaminen.

Mediajärjestelyt muodostuvat kokouspaikkojen mediakeskusten ja lehdistötilaisuuksien pitopaikkojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Tietoliikenneyhteyksien ja tietotekniikan hankinta sekä kokousalueen infojärjestelmien suunnittelu muodostavat yhden suurimmista kokonaisuuksista. Työtilojen järjestämisen lisäksi EU-puheenjohtajuussihteeristö huolehtii myös median edustajien akkreditoinnista, majoittamisesta sekä tarjoiluista ja kuljetuksista.

EU-puheenjohtajuussihteeristö tuottaa puheenjohtajuuteen liittyviä julkaisuja ja oheismateriaalia, kuten kokouksiin liittyvät käsikirjat tai kokouskansiot. Lisäksi sihteeristö vastaa puheenjohtajuuskauden ulkoisesta ilmeestä. Suomen puheenjohtajakauden virallinen ilme julkistetaan 31.5.2006.

Eurooppa-tiedotus vastaa puheenjohtajakauden kansalaistiedottamisesta. Tähän tarkoitukseen se tuottaa keväällä 2006 puheenjohtajakauden esitteen sekä mahdollista muuta aineistoa.

Suomalainen ruokakulttuuri tunnetuksi – ajatuksia kokousjärjestäjien ja ruokapalveluiden tarjoajien käyttöön
Kokousta vastuullisesti – Työkalu Suomen EU-puheenjohtajakauden järjestelyihin
Alustavaa tietoa mediajärjestelyistä Suomen EU-puheenjohtajakaudella
EU-puheenjohtajuussihteeristö

Puheenjohtajakauden verkkotiedotus

EU-puheenjohtajakauden verkkosivut avattiin 31.5.2006 osoitteessa www.eu2006.fi. Sivuilta löytyy uusimmat uutiset, tapahtumakalenteri sekä median edustajille suunnattu materiaali. Pääasiassa sivut on suunnattu virkamiehille ja medialle, mutta myös EU-asioita seuraaville kansalaisille. Englannin- ja ranskankieliset sivut on rakentanut ja niitä ylläpitää valtioneuvoston viestintäyksikön alainen verkkotoimitus. Suomen- ja ruotsinkieliset, erityisesti kansalaisille suunnatut sivut tulevat sijaitsemaan Eurooppa-tiedotuksen sivustolla.

Valtioneuvoston viestintäyksikkö/EU-puheenjohtajakauden verkkotoimitus
Eurooppa-tiedotuksen puheenjohtajasivut

Suomi EU:n puheenjohtajana 1999 ja 2006

Vuosi 1999
– EU:ssa oli 15 jäsenvaltiota.

– Eurooppa-neuvostot eli valtionpäämiesten huippukokoukset järjestettiin Suomessa.

– EU-puheenjohtajuussihteeristö oli osa ulkoasiainministeriön organisaatiota.

– EU-puheenjohtajuussihteeristön vahvuus oli noin 50 henkeä.

– Menot olivat 1996 – 2000 noin 63,6 milj.euroa.

– Kokouksia järjestettiin Suomessa 80.

Vuosi 2006
– EU:ssa on 25 jäsenvaltiota.

– Eurooppa-neuvostot eli valtionpäämiesten huippukokoukset pidetään

Brysselissä.

– EU-puheenjohtajuussihteeristö on siirretty osaksi valtioneuvoston

kanslian organisaatiota.

– EU-puheenjohtajuussihteeristön vahvuus noin 30 henkeä.

– Budjetti on noin 68 milj. euroa.

– Kokouksia on Suomessa noin 130.

Lisätietoja:
/>Suomessa järjestettävät kokoukset
Suomen puheenjohtajakauden kokoukset (englanniksi)
Suomen EU-puheenjohtajakausi; vuoden 2006 asialista ja sektorikohtaiset painopisteeta
Suomen EU-puheenjohtajakausi 2006, Valtioneuvoston verkkosivut
Tietoa Asem-huippukokouksesta
Suomi EU:n puheenjohtajana 2006, Eurooppa-tiedotuksen esite (122/2006)

EU:n puheenjohtajamaa Itävallan verkkosivut (englanti, saksa, ranska)
Suomen EU-puheenjohtajakauden verkkosivut (englanniksi ja ranskaksi)
Eurooppa-tiedotuksen puheenjohtajasivut (suomeksi ja ruotsiksi)