Monikulttuurisuus herätti keskustelua Helsingissä
Monikulttuurinen EU, maahanmuuttajien kotoutuminen ja yhdenvertaisuus olivat aiheina Pikkuparlamentissa 27. maaliskuuta pidetyssä keskustelutilaisuudessa. Uudenmaan Eurooppa-tiedotus ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM järjestivät tilaisuuden yhteistyössä Saksan suurlähetystön ja työministeriön kanssa osana Helsingin rautatieasemalla vietettyä EU-tapahtumaviikkoa.
EU:ssa pohditaan parhaillaan, miten yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa voitaisiin alkaa toteuttaa. Saksan puheenjohtajakaudella asiasta ei ole tulossa päätöstä. Saksan suurlähetystön lehdistöasiainhoitaja Joachim Bussian piti puheenvuorossaan tärkeänä sitä, että ulkomaalaisvastainen ilmapiiri ja rasistiset liikkeet eivät leviäisi Euroopassa. ”Tässä riittää tehtävää, sillä nämä ovat tunnepitoisia asioita”, Bussian totesi.
Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n aluetoimiston päällikkö Thomas Lothar Weissin mukaan siirtolaisuus koskettaa tällä hetkellä noin 200 miljoonaa ihmistä. Ilmiö on merkittävä niin sosiaalisesti kuin poliittisestikin. Siirtolaisuusjärjestö IOM on toiminut maahanmuuttajien parissa jo vuodesta 1951. Suomi liittyi tähän hallitustenväliseen organisaatioon vuonna 1992. Järjestö avustaa viranomaisia esimerkiksi pakolaisten kuljetusten järjestämisessä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Kotoutuminen kummastutti
”Mitä on kotoutuminen?”, kysyi IOM:n EU-projektikoordinaattori Jaana Kuivalainen esityksessään, ja samaa pohti yleisö. Suomessa on alettu käyttää kotoutuminen-sanaa puhuttaessa maahanmuuttajien sopeutumisesta Suomeen ja toisaalta kantaväestön sopeutumisesta maahanmuuttajiin.
Maahanmuuttajien kotoutumisessa voidaan Kuivalaisen mukaan nähdä neljä eri lähestymistapaa: Assimilaatiosta puhutaan, kun maahanmuuttaja sulautuu täysin kantaväestöön. Kotoutumisesta tai integraatiosta puhutaan silloin, kun maahanmuuttaja kotiutuu uuden kotimaansa yhteiskuntaan, mutta säilyttää samalla oman kulttuurinsa ominaispiirteitä. Kotoutumisessa maahanmuuttajat ja kantaväestö luovat yhteistä kulttuuria, eli sopeutuminen on kaksisuuntainen prosessi.
Monikulttuurisuus on lähellä integraatiota, mutta siinä sopeutuminen valtakulttuuriin ei ole yhtä vahvaa kuin kotoutumisessa. Väestöryhmien elämäntavat ovat monikulttuurisuudessa erillisiä. Segregaatiossa maahanmuuttaja on erillään valtakulttuurista. Nämä neljä kotoutumisen eri lähestymistapaa voivat vaihdella maahanmuuttajan yksityiselämässä, työelämässä tai yhteyksissä kantaväestöön.
Kotoutumisen eri lähestymistavat herättivät yleisön keskuudessa pohdintaa. Suomessa useamman vuoden asunut mies oli sitä mieltä, ettei Suomi ole monikulttuurinen. Toisaalta yleisössä oltiin sitä mieltä, että Suomi – eikä vain pääkaupunkiseutu – on tullut monikulttuurisemmaksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Kohti EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa
”EU:ssa nähdään, että kotoutuminen on kahdensuuntainen prosessi. Se koskettaa niin maahanmuuttajia kuin kantaväestökin”, selvitti Jaana Kuivalainen.
Euroopan unioni pyrkii kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, jolloin tavoitteina on tukea työperäistä maahanmuuttoa, ehkäistä laitonta maahanmuuttoa ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista.
Maahanmuuttajien sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan yleisö näki suurimpana esteenä työnantajien asenteet. Työnantajat ovat työllistäneet maahanmuuttajia vähän heidän puutteelliseen kielitaitoonsa vedoten. Useissa puheenvuoroissa korostettiin sitä, että maahanmuuttajilla on korkea motivaatio työntekoon Suomeen tullessaan. Halukkuus työntekoa kohtaan saattaa kuitenkin laskea, jos töihin pääsy lykkääntyy useita vuosia.
Uusi projekti vastaa haasteisiin
Työministeriön MOST-projekti pyrkii vastaamaan maahanmuuttajien työllistymiseen liittyviin haasteisiin ja nopeuttamaan pakolaisten kotoutumista. Tavoitteina on tukea pakolaisten itsenäisyyttä ja lisätä motivaatiota kieltenopiskeluun sekä antaa työnantajille kokemusta kulttuurierojen käsittelyssä ja maahanmuuttajien opastuksessa työpaikalla.
Projektiin on valittu tänä keväänä Myanmarista Suomeen saapuvia kiintiöpakolaisia. Pian tulonsa jälkeen ryhmästä 30 henkeä aloittaa työnteon ja samalla heille järjestetään kielikoulutusta joko työpaikoilla tai niiden läheisyydessä, vuoropäivinä työnteon kanssa. Projektin pakolaiset sijoittuvat pääkaupunkiseudulla julkiselle sektorille ja Pohjanmaalla yksityisiin yrityksiin.
MOST-projekti on kansainvälinen hanke, jota rahoittaa Euroopan pakolaisrahasto. Suomessa hanketta koordinoi työministeriö ja sen toteuttamisesta vastaavat Uudenmaan ja Pohjanmaan TE-keskukset.
Teksti: Hanna Päivärinta, Uudenmaan Eurooppa-tiedotus
Kuvat: Maija Kärävä
Tietoa EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta
Työministeriön maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät sivut
