50 vuotta yhteistyötä – EU:n haasteet nyt ja tulevaisuudessa

Eurooppa-tiedotus järjestää Rooman sopimuksen 50-vuotisjuhlavuoteen liittyen keskustelutilaisuuksia ympäri Suomea. Ensimmäiset tilaisuudet pidettiin Turussa 27. ja Tampereella 28. maaliskuuta. Tilaisuuksien historiallisesta taustasta huolimatta keskustelu kääntyi Euroopan unionin nykyisiin haasteisiin ja tulevaisuuden visioihin.

Rooman sopimuksen solmimisesta tuli 25. maaliskuuta kuluneeksi 50 vuotta. Sopimuksella Ranska, Länsi-Saksa, Alankomaat, Belgia, Luxemburg ja Italia perustivat Euroopan talousyhteisön, joka loi edellytykset integraation etenemiselle Euroopassa.

”Rooman sopimus on kokenut monenlaisia muutoksia, mutta se on ollut siitä huolimatta toimiva”, sekä Turkuun että Tampereelle komission terveiset tuonut Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki totesi.

Sisämarkkinat yhä EU:n ydin

Euroopan unionin historiallinen ydin on niin sanottu neljän vapauden alue, joka on mahdollistanut ihmisten vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin unionin alueella. Peltomäen mukaan tämä on yhä tärkein ja oleellisin osa Eurooppaa. Sisämarkkina-alueen perustamisen jälkeen paljon uusia elämänalueita on otettu mukaan unionin yhteistyöhön, mikä on osin johtanut integraatioähkyyn. EU:n roolia on alettu myös kyseenalaistaa.

Peltomäen mukaan tärkeintä olisi nyt miettiä tarkasti mihin kaikkeen unionilla on toiminnassaan varaa ja miten 27 jäsenen muodostamasta EU:sta saataisiin nykyistä yhtenäisempi ryhmä. Perustuslakisopimuksen uudistuksessa tarvitaan poliittista uskallusta mennä vaikeiden asioiden ohi, jotta saadaan yksi kaikkia sitova asiakirja.

Kilpailukyky ja sosiaalinen Eurooppa

Professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ennusti unionin olevan kymmenen vuoden kuluttua suunnilleen samassa pisteessä kuin nyt. Unionin päätöksenteossa yksimielisyysperiaate estää suurten uudistusten läpimenon. Olennainen kysymys Raunion mukaan on, tulisiko EU:n keskittyä enemmän taloudellisiin kysymyksiin ja kilpailukyvyn parantamiseen vai pyrkiä tasapainoon sosiaalisen mallin kanssa.

Euroopassa on saavutettu ideologinen tasapaino oikeiston ja vasemmiston välillä: oikeisto vie eteenpäin sisämarkkinoita ja vasemmisto painottaa ympäristöä, työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa. Raunion mukaan Euroopan sosiaalinen malli ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Euroopassa on monenlaisia hyvinvointivaltioita eikä vain yhtä mallia. Unionin menoja ei myöskään tulla kasvattamaan, joten hyvinvointivaltion tehtävät tulevat edelleen säilymään jäsenmailla. Euroopan unionia ei siis voida syyttää mikäli joku jäsenvaltio alentaa sosiaaliturvaansa.

Laajenemisesta ratkaisu Euroopan ikääntymiseen

Tampereen seminaarissa alustanut Rosa Meriläinen katsoi EU:n olevan yksi tärkeä väline maailman parantamisessa. Rajojen avaaminen ja yhteisen päätöksenteon vahvistaminen ovat tärkeitä nurkkapatriotismista pääsemiseksi. Meriläisen mukaan myös Turkin EU-jäsenyys tekisi unionista avoimemman ja monikulttuurisemman. Turkin runsas lapsiluku puolestaan auttaisi kääntämään Euroopan väestöpyramidin oikein päin.

Vaikka laajentumisen on usein katsottu vaikeuttavan Euroopan unionin yhteistyön syventymistä pitivät tamperelaispanelistit ovien avaamista muille maille edelleenkin yhtenä tärkeimmistä asioista Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Edistystä monilla aloilla

Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen dosentti Tuomo Melasuo nosti EU:n Välimeri-politiikan synnyttäneen Barcelonan prosessin yhdeksi esimerkiksi hedelmällisestä yhteistyöstä: ruohonjuuritasolla on saavutettu paljon ja kehitystä on tapahtunut.

Turun johtava kihlakunnansyyttäjä Antti Pihlajamäki puolestaan totesi eurooppalaisen korruption olevan kaikilla mittareilla mitattuna suhteellisen vähäistä, vaikka jäsenmaiden tilanteessa onkin suuria eroja.

Varatoimitusjohtaja, dosentti Sampsa Saralehto Helsingin seudun kauppakamarista luetteli Turun seminaarissa EU-jäsenyyden positiivisia vaikutuksia Suomen näkökulmasta: EU on vaikuttanut yleiseen taloudelliseen kehitykseen, korkotasoon, kaupankäyntimahdollisuuksiin, hintojen vakauteen ja kilpailun toimivuuteen EU:ssa.

Kohti liittovaltiota vai hajoamista?

Tapio Raunion mukaan Euroopan unioni on onnistunut perustehtävässään: Eurooppa on rauhallisempi, turvallisempi ja vauraampi kuin koskaan. Hänen mukaansa EU ei tule hajoamaan, koska tämä perusajatus on laajasti hyväksytty. Unionin kannatus on kuitenkin vähäistä ─ EU:sta on vaikea innostua!

Samaa mieltä oli filosofi Tuomas Nevanlinna, joka pohti Tampereen seminaarissa Euroopan unionin karismaa. EU ei Nevanlinnan mukaan sovi perinteisen karismaattisen kansanliikkeen kaavaan. Euroopan yhdentyminen ei alkanut hurmoksesta, joka olisi myöhemmin kehittynyt rutiiniksi ja säännöiksi vaan pikemminkin päinvastoin. EU:lla on tosin ollut suuri visio, mutta sen kannattajat ovat perustelleet kantaansa rationaalisin argumentein. Nevanlinnan mukaan EU tarvitsisikin lisää vetovoimaa.

Yleisökysymyksissä nousi esiin myös liittovaltiomahdollisuus. Tuomas Nevanlinnan mielestä Euroopan unioni on jo eräänlainen liittovaltio olematta liittovaltio. Nevanlinnan mukaan on monia tapoja muodostaa liittovaltio ja järjestää sen keskushallinnon ja jäsenvaltioiden suhteet. Myös Rosa Meriläisen mukaan unioni voisi olla aivan omanlaisensa liittovaltio.

Lisää tapahtumia Rooman sopimus 50 vuotta -verkkosivuilla ja Eurooppa-tiedotuksen kalenterissa.

Teksti: Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen Eurooppa-tiedotukset

Kuvat: Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen Eurooppa-tiedotukset