Suomalaisten laimealle EU-innolle etsittiin syitä
Kurkkudirektiivi, median vastuu ja EU-eliitin etääntyminen kansasta nousivat esiin eduskunnan Kansalaisinfossa 14. toukokuuta järjestetyssä paneelikeskustelussa, jossa ruodittiin EU:n vaatimatonta suosiota Suomessa.
Uudenmaan Eurooppa-tiedotuksen ja Euroopan komission Suomen edustuston järjestämää ”Hyvä paha EU? Euroopan unioni julkisessa keskustelussa Suomessa” -paneelikeskustelua pohjusti viestinnän lehtori Tuomo Mörä esittelemällä EU:n kannatuslukuja eri maissa. Suomessa unionin kannatus on EU-maiden alhaisimpia; viimeisimmän Eurobarometrin mukaan 39 prosenttia kansalaisista pitää Suomen EU-jäsenyyttä hyvänä asiana.
Syinä suomalaisten vaisuun kannatukseen Mörä esitteli EVA:n viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa esille tulleita asioita kuten EU:n byrokratia, päätöksentekojärjestelmän sekavuus, jäsenmaiden kansallinen itsekkyys ja kansalaisten vähäiset vaikutusmahdollisuudet EU:ssa.
”Minusta suurin ongelma on kuilu EU-instituutioiden ja kansalaisten välillä. Tästä on seurauksena se, että EU ei kiinnosta”, Mörä totesi.
Mielipidetiedusteluja ei pidä tuijottaa
Helsingin Sanomien kolumnisti Olli Kivinen varoitti antamasta liikaa painoarvoa mielipidetiedusteluille. Kivisen mukaan vastaavanlaisia lukuja voitaisiin saada, jos kysyttäisiin suomalaisten suhdetta valtioon. Samaa mieltä oli myös Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja Lauri Tierala, joka vertasi tilannetta siihen, että YK:n tai muun kansainvälisen järjestön kannatusta mitattaisiin.
”Minusta relevantti kysymys ei ole se, tykkääkö EU:sta vai ei”, pohti Euroopan komission edustuston päällikkö Antti Peltomäki. Hänen mukaansa paljon tärkeämpää on kysyä ”mitä odotamme EU:lta” ja olla mukana päätöksenteossa.
Tiedotusvälineet luovat merkityksiä
Olli Kivinen – itsekin vanha journalisti – näki ajoittain vikaa median tavassa tuoda esille Euroopan unionia. Kivinen piti puheita kurkkudirektiivistä sekä EU:n grillaus- ja tervankäyttökiellosta kauhutarinoina, joiden toistoon tiedotusvälineet valitettavasti aika ajoin sortuvat.
Viestinnän lehtori Tuomo Mörä oli sitä mieltä, ettei medialla ole päävastuuta EU:n kannatusluvuista Suomessa. Tiedotusvälineet toimivat samoin periaattein kaikissa länsimaissa, mutta siitä huolimatta kannatuksessa on suuria eroja. Yleisöstä toivottiin, että tiedotusvälineet tekisivät juttuja myös hyvistä asioista, joita EU saa aikaan.
Filosofian dosentti Thomas Wallgren, joka paneelissa edusti Vaihtoehto EU:lle -yhdistystä, oli huolissaan kansalaisten heikosta tuesta Euroopan unionille. Hänen mielestään on olemassa vaara, että unioni hajoaa, mikäli sen kannatus ei nouse. Perustuslaillisesta sopimuksesta mahdollisesti tehtävä uusi versio kasvattaa kuilua eliitin ja kansan välillä, jos se hyväksytään ilman kansalaisten myötävaikutusta.
Kansalaiset mukaan päättämään
Wallgren haluaisi, että kansalaiset otettaisiin mukaan uuden perussopimuksen valmisteluun äänestämään suoralla kansanvaalilla konventin edustajat, jotka sitten valmistelisivat uuden sopimuksen. Syntyneestä sopimuksesta järjestettäisiin vielä kansanäänestys kaikissa EU-maissa. EU-myönteistä Eurooppalaista Suomea edustava Lauri Tierala kannatti hänkin mahdollisen uuden sopimuksen avointa valmistelua.
Yleisön joukosta huomautettiin, että EU näyttäytyy eliitin projektina, vaikka se ei sitä olekaan, ja siihen tiedotusvälineet voisivat vaikuttaa. Kivinen puolusti lopussa tiedotusvälineitä sillä, että määrällisesti suomalaiset tiedotusvälineet käsittelevät paljon EU-asioita; esimerkiksi uusia jäsenmaita on esitelty perusteellisesti.
Keskustelutilaisuus liittyi yleisötilaisuuksien sarjaan, jonka Eurooppa-tiedotus järjestää Rooman sopimuksen juhlavuoteen liittyen.
Teksti: Hanna Päivärinta / Uudenmaan Eurooppa-tiedotus
