EU:n päämiehet hyväksyivät uudistussopimuksen
Lissaboniin 18. ja 19. lokakuuta kokoontuneet EU:n päämiehet hyväksyivät EU:n uudistussopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää unionin päätöksentekoa. Sopimuksella muutetaan unionin toimielinten rooleja, tehtäviä ja kokoonpanoja vastaamaan laajentuneen unionin tarpeita.
Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa joulukuussa 2007. Sen jälkeen se on hyväksyttävä jokaisessa jäsenvaltiossa maiden omien perustuslaillisten säännösten mukaisesti. Osa jäsenvaltioista järjestää uudistetun sopimuksen hyväksymisestä kansanäänestyksen. Tavoitteena on, että sopimus astuu voimaan vuonna 2009.
Uudistussopimuksen tuomia muutoksia
Unionin päätöksenteko tehostuu
Neuvoston määräenemmistöllä tekemien päätösten määrä lisääntyy huomattavasti, kun uusia politiikan aloja siirtyy määräenemmistöpäätöksenteon piiriin. Tämä koskee myös oikeus- ja sisäasioita.
Iso-Britannia on varannut oikeuden jäädä tämän tehostetun yhteistyön ulkopuolelle oikeus-, sisä- ja sosiaaliasioissa.
Jäsenmaiden äänivallan uudistus
EU-maat äänestävät nykyisillä, Nizzan sopimuksen säännöillä vuoteen 2014 asti. Tämän jälkeen EU:n tehdessä päätöksiä aloilla, joilla sovelletaan määräenemmistöpäätöksentekoa, enemmistön saavuttamiseen vaaditaan 55 % jäsenvaltioista ja 65 % unionin väestöstä. Suomen kokoisen jäsenvaltion suhteellinen painoarvo säilyy ennallaan.
Nykyisiä äänestyssääntöjä voidaan kuitenkin käyttää vielä kevääseen 2017 asti, jos joku jäsenmaa niin vaatii.
Komissaarien määrä vähenee
Jokaisella jäsenvaltiolla on oma komissaari vuoteen 2014 asti. Sen jälkeen Euroopan komission kokoonpanoa supistetaan siten, että komission jäsenten määrä on kaksi kolmasosaa jäsenvaltioiden määrästä. Ratkaisu ei heikennä pienten jäsenvaltioiden asemaa, sillä uudistussopimuksen mukaan komission jäsenten paikat kiertävät tasapuolisesti jäsenvaltioiden välillä niiden koosta riippumatta.
Euroopan parlamentin valta lisääntyy
Parlamentin vaikutus EU:n lainsäädäntötyössä kasvaa. Yhteispäätösmenettelystä tulee tavanomainen lainsäätämisjärjestys, mikä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti on tasa-arvoinen lainsäätäjä neuvoston kanssa. Euroopan parlamentin valta kasvaa myös budjettivallan käyttäjänä.
Parlamentin maksimipaikkamäärä on jatkossa 751. Suomella on Euroopan parlamentissa vuoden 2009 vaaleista alkaen 13 paikkaa nykyisen 14 paikan asemesta.
Kansallisten parlamenttien asema vahvistuu
Kansallisten parlamenttien mahdollisuus vaikuttaa unionin päätöksentekoon vahvistuu uudistuksen myötä. Kansalliset parlamentit voivat keskeyttää komission ajaman uudistuksen, jos asiasta päättäminen niiden mielestä kuuluu jäsenmaille. Tämän kansallisten parlamenttien ns. "punaisen kortin" käyttäminen vaatii taakseen 55 % jäsenmaista tai Euroopan parlamentin yksinkertaisen enemmistön.
Koska Suomessa eduskunta osallistuu muutoinkin EU-asioissa tapahtuvaan päätöksentekoon, muutosta on pidetty lähinnä jo olemassa olevia, Suomen perustuslakiin perustuvia järjestelyjä täydentävänä.
EU:sta oikeushenkilö
Uuden sopimuksen myötä unionista tulee oikeushenkilö. Tämä tarkoittaa, että unioni voi ottaa ja saada oikeuksia ja velvollisuuksia kansainvälisissä sopimuksissa. Samalla toteutuu yksi Suomen pitkäaikaisista tavoitteista, EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Aikaisemmin unionilla ei ole ollut toimivaltaa liittyä sopimukseen.
Perusoikeuskirja
Kansalaisten oikeusturvan kannalta merkittävin uudistus on unionin perusoikeuskirjan muuttaminen oikeudellisesti sitovaksi. Perusoikeuskirja määrittelee kansalaisten perusoikeudet- ja vapaudet. Unionin toimielinten on noudatettava näitä periaatteita. Jäsenvaltioita koskevat samat velvoitteet niiden pannessa täytäntöön unionin oikeutta.
Ison-Britannian ja Puolan osalta on sovittu poikkeusjärjestelyistä, joiden mukaan perusoikeuskirjan määräykset eivät koske niiden kansallisten viranomaisten toimintaa.
EU:n uudet virat
Unionin toiminnan suurista linjoista päättävästä EU:n päämiesten Eurooppa-neuvostosta tulee uuden sopimuksen myötä virallisesti unionin varsinainen toimielin. Eurooppa-neuvostolle tulee pysyvä puheenjohtaja, niin sanottu presidentti, joka valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan.
Toinen uusi virka on EU:n ulkoasioiden- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, joka vastaa unionin ulkosuhteista ja edustamisesta kansainvälisillä areenoilla. Korkea edustaja toimii sekä komissiossa että neuvostossa, koska molemmilla on roolinsa unionin ulkosuhteiden alalla.
Neuvoston puheenjohtajuus säilyy toistaiseksi nykyisen kaltaisena eli jokainen jäsenvaltio hoitaa puheenjohtajuutta vuorollaan 6 kuukauden ajan.
Kansalaisaloite
Uutena vaikuttamiskeinona uudistussopimukseen on lisätty kansalaisaloite. Aloitteen tekemiseen vaaditaan vähintään miljoonan, eri jäsenvaltioita edustavan kansalaisen allekirjoitus.
EU-maat hyväksyivät uudistussopimuksen (Valtioneuvoston lehdistötiedote 19.10.2007)
