EU:n teemavuosi 2008 korostaa kulttuurienvälistä vuoropuhelua arjessa
Euroopan unioni on nimennyt ensi vuoden kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Tarkoituksena on edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja tuoda esiin sen hyödyllisyyttä päivittäisessä elämässä.
Teemavuosi koostuu sekä kansallisista että Euroopan laajuisista hankkeista. Jokainen jäsenmaa on tehnyt oman kansallisen teemavuosistrategiansa. Suomessa tarkoituksena on kannustaa kulttuurienväliseen vuoropuheluun muun muassa taiteen ja kulttuurin keinoin. Erityisenä haasteena on tuoda teemavuosi arjen tasolle ja kansalaisten keskuuteen. Toisaalta vuoropuhelu on jo päivittäistä esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja monilla työpaikoilla.
Valtion taidemuseo koordinoi Suomen teemavuotta
Suomessa ensi vuoden teemavuoden hankkeita koordinoi Valtion taidemuseo. Erityisasiantuntija Ulla Nyberg kertoi Turussa ja Tampereella Eurooppatiedotuksen tiedotustilaisuuksissa, että teemavuosi halutaan saada osaksi kansalaisten arkea sen sijaan, että vain jaettaisiin valtava määrä materiaalia. Tarkoitus on limittyä jo olemassaolevan toiminnan, tapahtumien, verkostojen ja toimijoiden kanssa.
"Teemavuoden lopuksi on tarkoitus järjestää laaja katselmus, jossa jaetaan hyviä kokemuksia ja käytäntöjä kulttuurienväliseen vuoropuheluun liittyen. Tavoitteena on, että teemavuoden kumppanuusverkosto jatkaisi toimintaansa myös vuoden 2008 jälkeen", Nyberg kertoi.
Myös Euroopan unionin tavoitteena on saada kulttuurienvälinen vuoropuhelu kestäväksi teemaksi EU:n asialistalle ja ehkäpä myös omaksi rahoitusohjelmakseen. Teemavuosi on ensi askel tässä työssä.
Taidepajoja ja taiteilijavierailuja
Suomessa halutaan korostaa lasten ja nuorten osuutta teemavuoden hankkeissa. Suunnitelmissa onkin tuottaa opetusmateriaalia sekä järjestää erilaisia taidetyöpajoja ja taiteilijavierailuja nuorelle yleisölle. Teemavuoden näkyvyyttä on tarkoitus lisätä myös kansallisilla teemavuoden lähettiläillä.
Monikulttuurisuuspiirakka vai ylirajaisuus?
Suomen kansallisen teemavuoden toimikunnan jäsen ja tutkija Olli Löytty Tampereen yliopistosta pohti Tampereen tiedotustilaisuudessa monikulttuurisuuden merkityksiä.
Hän kyseenalaisti kulttuurien "viipaloinnin" omiksi, erillisiksi lokeroikseen. Tämä johtaa Löytyn mukaan tilanteeseen, jossa maahanmuuttajat leimataan ikuisesti maahanmuuttajakulttuurin edustajiksi sen sijaan, että hyväksyisimme heidät suomalaisiksi. Todellisuudessa globaali ylirajaisuus on jo arkipäivää ja kulttuurit sekoittuineita toisiinsa.
Myös museomaailmassa tarvetta kulttuurienväliselle vuorovaikutukselle
Museolehtori Minna Haution mukaan suomalaisissa museoissa elää muutos.
"Asiakaskunta muuttuu. Kaikki kävijät eivät enää tunnista valtaväestölle tuttuja tarinoita ja symboleja. Mm. maahanmuuttajat eivät aina tunne suomalaista historiaa tai paikalliskulttuurin taustoja. Näin muille tutut merkitykset eivät avaudu", kertoi turkulaisessa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa työskentelevä Hautio.
Museoissa kautta Euroopan onkin havahduttu kulttuurienvälisen vuoropuhelun merkitykseen. Isossa-Britanniassa ja erityisesti Ruotsissa asia on ollut esillä jo pitkään. Muutos on tulossa myös Suomeen. Turkulaiset museot ovatkin huomioimassa tulevaa teemavuotta yhteishankkeella, joka kulminoituu kaksipäiväiseen yleisölle avoimeen tapahtumaan huhtikuussa.
"Tarvitsemme vuoropuhelua ja palautetta myös valtaväestön ulkopuolelta. Parhaimmillaan museo voi kertoa ja välittää tietoa elämysten kautta kaikille kävijöille taustaan katsomatta", päätteli museolehtori Minna Hautio.
Teemavuoden kansallinen verkkopalvelu avataan joulukuussa.
Teksti: Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen Eurooppatiedotukset
