Suomelle keskeiset EU-asiat vuonna 2008
Valtioneuvoston viestintäyksikkö
Tiedote 356/2007
23.11.2007 10.23
Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli perjantaina 23. marraskuuta Euroopan komission vuosittaista työ- ja lainsäädäntöohjelmaa, jossa vahvistetaan keskeiset poliittiset tavoitteet ja yksilöidään lainsäädäntöaloitteet ja muut toimet. Ohjelmassa painottuvat kasvu ja työllisyys, kestävä kehitys, maahanmuutto, kansalaisten hyvinvointi sekä EU:n kansainvälinen rooli. Suomen näkemyksen mukaan painopisteet ovat hyviä ja johdonmukaisesti valittuja.
EU-ministerivaliokunta korosti, että aktiivista yhteydenpitoa EU:n toimielimiin ja muihin EU-maihin jatketaan kaikilla tasoilla Suomelle tärkeissä hankkeissa. EU-ministerivaliokunta seuraa säännöllisesti Suomen kannalta keskeisten hankkeiden edistymistä.
Vuoden tärkeimpiin hankkeisiin kuuluu EU:n uudistettujen perussopimusten ratifiointi ja uudistusten toimeenpanon valmistelu. Keskeisiä kysymyksiä ovat Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan nimittäminen, Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen ja neuvoston puheenjohtajuusjärjestelyistä sopiminen.
Suomi osallistuu aktiivisesti rahoituskehysten välitarkastelusta käytävään keskusteluun. Suomelle on tärkeää kasvu- ja kilpailukykytavoitteiden tukeminen ja jäsenmaiden oikeudenmukainen kohtelu. Komissio laatii ehdotuksensa syksyllä 2008.
Energia- ja ilmastoasioiden nostaminen työohjelman painopisteeksi on Suomen näkemyksen mukaan luonnollinen jatkumo kevään 2007 Eurooppa-neuvoston päätöksille. Tammikuussa 2008 julkistettava niin sanottu ilmasto- ja energiapaketti sisältää komission ehdotukset uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä päästökauppadirektiivin uudistamiseksi. Suomi painottaa, että ehdotukset tulee valmistella yhteistyössä jäsenmaiden kanssa kansalliset erityispiirteet ja jo tehdyt toimet huomioonottaen.
Eurooppa-neuvoston on määrä keväällä 2008 linjata Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian painopisteet vuosille 2008 – 2011. Suomi pitää strategian kohdentamista kasvuun ja työllisyyteen hyvänä ja korostaa, että pääpainon tulee olla strategian toimeenpanossa ja rakenneuudistusten toteuttamisessa. Työohjelmassa mainitaan myös raaka-aineiden saatavuuden parantaminen, mikä on Suomen mielestä hyvä lisä Lissabonin strategian ulkoiseen ulottuvuuteen.
Osana Lissabonin strategiaa komissio valmistelee uusia avauksia koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden edistämiseksi. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan edistäminen on Suomen keskeisiä EU-tavoitteita. Suomi korostaa tiedon ja osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä ja pitää hyvänä, että komissio aktiivisesti etsii uusia avauksia tällä alueella.
Suomi pitää pian valmistuvaa sisämarkkinoiden uudelleenarviointia erittäin tärkeänä. Tavoitteena on muun muassa hyödyntää palvelumarkkinoiden kasvumahdollisuuksia nykyistä paremmin. Markkinoiden toimivuutta olisi parannettava koko EU:n alueella, jotta yritykset ja kuluttajat voisivat hyötyä täysimääräisesti sisämarkkinoista kaikkialla unionissa.
Komissio hyväksyi marraskuussa 2007 ehdotukset sähköisen viestinnän direktiivien uudistamiseksi ja asetukseksi eurooppalaisen viestintäviranomaisen perustamiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että sähköisen viestinnän lainsäädäntöä ajanmukaistetaan vastaamaan teknisen kehityksen tuomiin haasteisiin. Lainsäädännössä tulee säilyttää tasapaino sisämarkkinoiden ja kansallisen viestintäpolitiikan välillä. Kansallisen viestintäpolitiikan toimintamahdollisuudet tulee säilyttää myös taajuuspolitiikassa.
Yhteisen maatalouspolitiikan laaja uudistus toteutettiin vuonna 2003, jolloin pääosa EU:n peltokasvi- ja kotieläintuista siirrettiin tuotannosta irrotettuun tilatukijärjestelmään. Uudistuksen vaikutuksia ja koko yhteisen maatalouspolitiikan toimivuutta tarkastellaan niin kutsutussa terveystarkastuksessa vuosina 2008 ja 2009. Suomelle tärkeitä teemoja siinä ovat maitokiintiöt, tuotantoon sidottujen tukien tulevaisuus, yhteisön varainkäyttö maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sekä maaseudun kehittämispolitiikka.
Ensi vuoden aikana Suomi käy myös keskusteluja epäsuotuisten maatalousalueiden (LFA) kriteerien määrittelystä. Komission esityksiä aiheesta odotetaan loppuvuodesta 2008. Tavoitteena on, että tuki tasoittaisi paremmin tuotanto-olojen eroja koko EU-alueella.
Suomi pitää tärkeänä kansalaisten turvallisuuden lisäämistä oikeus- ja sisäasioita kehittämällä. Komissio antaa vuonna 2008 tiedonannon monivuotisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ohjelmasta vuosille 2010 – 2014. Suomi tukee uuden ohjelman laatimista, sillä edelliset Tampereen ja Haagin ohjelmat ovat tarjonneet hyvät puitteet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämiselle. Ohjelman tulee perustua edellisen ohjelman toimivuuden kattavaan arviointiin, ja tavoitteenasettelussa on huomioitava uudistussopimuksen sisältämät uudistukset. Haagin ohjelma tulee saattaa samalla loppuun ja jo tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa tehostaa.
Euroopan parlamentti teki marraskuussa 2006 aloitteen EU:n Itämeri-strategian laatimiseksi, ja Ruotsi on nostamassa Itämeri-strategian yhdeksi vuoden 2009 EU-puheenjohtajakautensa painopisteeksi. Suomi tukee Itämeren aluetta koskevien kysymysten priorisointia. Suomi pyrkii osaltaan löytämään toimivat ratkaisut Itämeri-strategian ja pohjoisen ulottuvuuden yhdistämiseen. On tärkeää, että yhteistyö Venäjän kanssa ja Venäjän sitouttaminen Itämeren alueen ongelmien ratkaisuun huomioidaan alusta asti.
Lisätietoja: EU-asioiden neuvonantaja Riina Nevamäki, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2055 tai 040 705 2593 ja EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto, valtioneuvoston EU-sihteeristö, p. (09) 1602 2180
