EU, Suomi ja Tampere ottavat ilmastonmuutoksen vakavasti

"Ilmastoasioissa Euroopan unioni on ollut globaalisti yksinään vetovastuussa jo kymmenen vuoden ajan", totesi Euroopan parlamentin jäsen Riitta Myller (SDP/PES) Pirkanmaan Eurooppatiedotuksen ja ympäristötietokeskus Moreenian järjestämässä tilaisuudessa 29. marraskuuta Tampereella.

EU vaikutti vahvasti Kioton ilmastosopimuksen syntyyn ja on nyt sitoutunut Kioton sopimuksen jatkotoimenpiteisiin, joihin myös esimerkiksi Australia uutena maana saataneen mukaan. Kaikki EU:n ilmastotoimet tähtäävät siihen, ettei maapallon keskilämpötila nousisi yli 2 celsiusasteen.

Euroopan parlamentin väliaikaisessa ilmastovaliokunnassa demariryhmän koordinaattorina toimivan Riitta Myllerin mielestä ilmastonmuutoksen torjumisessa vastuuta tulee jakaa maiden kantokyvyn mukaan; myös historialliset seikat on otettava huomioon. Kehitysmaat kärsivät jo nyt eniten ilmastonmuutoksen seurauksista esimerkiksi tulvien ja kuivuuden muodossa. Nämä maat eivät kuitenkaan ole vastuussa maapallon nykytilanteesta.

Yleisöstä kysyttiin Myllerin mielipidettä kysymykseen "Pitäisikö jokaiselle kiinalaiselle sallia oma jääkaappi ja auto? Miten maapallo kestää sen?" Myllerin mukaan tilanteen voi kääntää myös niin, että kaikki voittavat: Euroopan on kehitettävä ympäristöteknologiaansa ja alettava myydä ympäristöystävällisiä laitteita Kiinan valtaville markkinoille. Toisaalta jo nyt kiinalaiset itse vievät aurinkokennolamppuja Afrikkaan. Tästä hyötyvät kaikki. Myllerin mukaan käynnissä onkin suuri yhteiskunnallinen muutos teknologian kehittymisen myötä.

Tampere hillitsee ja varautuu

Tampereen kaupungin ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen kertoi, että Tampere on ollut mukana ilmasto-ohjelmissa 1990-luvulta lähtien ja päästövähennystavoitteet on Tampereella sisällytetty keskeisiin liikenne- ja maankäyttöhankkeisiin. Energiatehokkuus otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa ja rakennusten ylläpidossa. Tekeillä on Tampereen kaupungin energiankäytön tehostamissuunnitelma, jonka tavoitteena on leikata energiankäyttöä yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä.

Ensi vuoden aikana linjattavan Tampereen seudun ilmastostrategian piirissä tulee olemaan 70 prosenttia Pirkanmaan väestöstä. Ilmastostrategiassa pyritään kartoittamaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia riskejä mm. kaavoituksen ja vesihuollon kannalta. Tarkoituksena on sitoa ilmastonäkökohdat seudulliseen palveluverkkojen ja liikennejärjestelmien sekä asuntopolitiikan kehittämiseen. Ilmastostrategian tavoitteena on sekä ilmastonmuutoksen hillintä että suunniteltu sopeutuminen siihen.

Suomi ja EU:n ilmastotavoitteet

Kansanedustaja (vihr.) ja hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen kertoi tilaisuudessa miten Suomi pyrkii omalta osaltaan täyttämään EU:n ilmastotavoitteet. EU:n tavoitteiden mukaan uusiutuvan energian osuus kaikesta energiankulutuksesta tulisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Jotta tähän päästäisiin määritellään kullekin maalle oma, sitova tavoite uusiutuvan energian lisäämiseksi.

Suomelle on sanottu olevan erityisen vaikeaa täyttää tavoitteita, koska jo nyt Suomi on kolmannella sijalla EU-maista uusiutuvan energian käytön osalta. Meillä neljäsosa energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla. Ilmastomme sekä pitkät välimatkat eivät myöskään helpota asiaa.

Tynkkysen mukaan Suomessa on kuitenkin myös sellaisia ominaisuuksia, jotka päinvastoin helpottavat tavoitteen saavuttamista:

• kolme neljäsosaa pinta-alastamme on metsien peitossa,
• peltoja on kesannolla satoja tuhansia hehtaareita,
• Suomessa on pitkä merenrantaviiva mahdollisia tuulivoimaloita varten,
• eurooppalaisittain melko alhainen sähkönhinta sekä
• korkea teknologiataso.

Sekä Euroopan unionin että Suomen hallituksen ilmastopoliittiset linjaukset ovat olleet rohkeita. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää: esimerkiksi kevyen polttoöljyn veronkorotus, kansallisen lentoveron käyttöönotto, joukkoliikenteen arvonlisäveron alentaminen, velvoite parantaa energiatehokkuutta korjausrakentamisessa ja satellittipaikantamiseen perustuvat liikenteen tiemaksut ruuhka-aikoina kaupungeissa, Tynkkynen ehdotti.

Sekä Myller että Tynkkynen korostivat EU:n ilmastotavoitteiden olevan kunnianhimoisia, mutta mahdollisia täyttää. Molemmat painottivat myös haasteiden ohella hyötyjä; uuden ympäristöteknologian kehittäminen luo uusia työpaikkoja.

Teksti: Outi Koskinen ja Satu Karonen/Pirkanmaan Eurooppatiedotus
Kuvat: Satu Karonen

EU:n ilmastostrategiasta komission sivuilla (englanniksi)
www.ilmasto.org