Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän rahoituksesta saavutettiin sopu EU:ssa
Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat päässeet sopuun Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän jatkorahoituksesta. Jäsenvaltiot päättivät rahoittaa tarvittavat 2,4 miljardia euroa Euroopan unionin budjetista. Käyttämättä jääneet maataloustuet muodostavat summasta noin 1,6 miljardia euroa.
Sopu päättää pitkään kestäneen keskustelun Galileon rahoituksesta. Hankkeeseen päätettiin käyttää julkista rahoitusta, koska projektiin sitoutuneiden yritysten konsortio ei saavuttanut sopimusta yksityisen rahoituksen jakautumisesta eri osapuolten kesken.
Mikä Galileo on?
Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä on eurooppalainen siviilivaihtoehto Yhdysvaltojen GPS- sekä venäläisten GLONASS-järjestelmille, joita rahoittavat ja valvovat kyseisten maiden sotilasviranomaiset. Satelliittien välittämien signaalien avulla kuka tahansa voi paikantaa sijaintinsa hyvin tarkasti.
Järjestelmän rakentamisen on sanottu olevan Euroopan historian suurin teollinen projekti, joka on toteutettu sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteistyönä. Euroopan komissio esitteli ideansa Galileosta jo vuonna 1999. Satelliittipaikannusjärjestelmä tulee valmistuessaan koostumaan kolmestakymmenestä satelliitista ja se on suunniteltu erityisesti siviili- ja kaupalliseen käyttöön.
Galileon kehittämisen rahoitusta ja hallinnointia varten vuonna 2001 perustetun konsortion (The Galileo Joint Undertaking GJU) perustajia olivat Euroopan komissio sekä Euroopan Avaruusjärjestö. Euroopan Investointipankki ja yksityiset yritykset kutsuttiin mukaan myöhemmin.
Vuonna 2005 Galileo-järjestelmän käytännön toteuttajaksi valittiin kahden yrityksen, Eurelyn ja iNavSatin, muodostama konsortio. Sen valvojana ja järjestelmän omistajana toimii julkinen organisaatio Galileo Supervisory Authority. Toulouse Ranskassa on Galileon hallinnollinen sijaintipaikka, Lontoossa puolestaan sijaitsee järjestelmän toiminnallinen päämaja.
Mihin Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmää voidaan käyttää?
Galileon arvioidaan olevan käytössä viimeistään vuonna 2014. Tällä hetkellä yksi satelliitti kolmestakymmenestä on jo laukaistu maata kiertävälle radalle.
Satelliittipaikannusjärjestelmää voidaan sen valmistuttua käyttää moniin tarkoituksiin, kuten ajoneuvojen sijaintitietojen selvittämiseen, liikennereittien etsintään, nopeusvalvontaan sekä liikenteen ohjausjärjestelmiin maalla, merellä ja ilmassa. Sosiaalipalvelujen alalla järjestelmä voi olla hyödyksi muun muassa vanhusten palvelujen kehittämisessä. Tulli- ja rajavalvonnan sekä etsintä- ja pelastuspalvelujen palveluksessa järjestelmästä voi olla elintärkeääkin hyötyä. Järjestelmää voidaan hyödyntää myös maantieteellisten tietojärjestelmien kehittämisessä, kuten myös vapaa-ajan harrastusten sovelluksissa. Vaikka Galileoa ei nykyisellään suunnitellakaan sotilaskäyttöön, voidaan sitä tulevaisuudessa käyttää myös Euroopan turvallisuus- ja puolustusviranomaisten tarpeisiin.
Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän palvelut tulevat kattamaan koko maapallon, myös vaikeimmin saavutettavat alueet. Kiina, Israel, Intia ja Ukraina ovat jo sopineet yhteistyöstä Galileo-ohjelman kanssa. Myös Marokko, Etelä-Korea, Norja, Argentiina, Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Malesia, Meksiko ja Venäjä neuvottelevat yhteistyöstä.
Euroopan unioni ja Yhdysvallat saavuttivat sopimuksen Galileon ja GPS:n yhteensopivuudesta vuonna 2004. Sopimuksen avulla luodaan maailmanlaajuinen satelliittisignaalien standardi, joka takaa kuluttajalle mahdollisuuden käyttää molempien järjestelmien palveluja.
Galileosta komission sivuilla (vain englanniksi, saksaksi ja ranskaksi)
Galileosta Euroopan avaruusjärjestön sivuilla (vain englanniksi)
Galileo Joint Undertaking (vain englanniksi)
Teksti: Aluetiedottaja Risto Alatarvas, Etelä-Savon Eurooppatiedotus
