Yhteinen euromaksualue SEPA käynnistyi

Pankeissa otettiin virallisesti käyttöön ensimmäinen SEPA-maksuväline, SEPA-tilisiirto. Kolmevuotiseksi suunnitellun siirtymäkauden aikana otetaan käyttöön 31 maan laajuinen maksuliikenteen kotimarkkina-alue ja kansalliset maksuliikennepalvelut korvataan asteittain uusilla SEPA-maksuvälineillä.

SEPA:n logo.
Kuva: Euroopan maksuneuvosto

Yhtenäiseen euromaksualueen (SEPA, Single Euro Payments Area) tarkoituksena on parantaa maksumarkkinoiden kilpailukykyä ja tehokkuuta luomalla maksamisen peruspalveluille yhteiset standardit. Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirryttiin 28. tammikuuta yhtä aikaa 31 maassa. Tällä hetkelä SEPA-alueeseen kuuluu 27 EU-maata, sekä Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.

SEPA-maksuvälineet

Hankkeen toteuduttua euromääräisiä maksuja voidaan suorittaa koko alueella yhtä nopeasti, turvallisesti ja helposti kuin kotimaassa. Käteisen lisäksi SEPA-hanke kattaa korttimaksut, tilisiirrot ja suoraveloituksen.

Yhtenäisellä eurooppalaisella tilisiirrolla voi maksaa ja vastaannottaa maksuja samalla tavalla kaikkialla SEPA-alueella. Kansaivälinen tilinumeron esitystapa IBAN korvaa siirtymäkauden aikana kansalliset tilinumerot. Pankit siirtyvät käyttämään kansainvälisiä sanomastandardeja yhtenäisen euroalueen tilisiirron ja suoraveloituksen välityksessä, mikä edellyyttää muutoksia myös yritysasiakkaiden järjestelmiin. Eurooppalainen suoraveloituskin mahdollistuu kun maksupalveludirektiivi saatetaan osaksi kansalliseen lainsäädääntöön vuoden 2009 marraskuuhun mennessä.

Tavoitteena on, että vuoteen 2011 mennessä kaikkien SEPA-maiden maksukortit toimivat myös muissa alueen maissa. Kansalliseen käyttöön tarkoitetut maksukortit korvataan Euroopan laajuisesti toimivilla korteilla. Vanhoja pankkikortteja voi käyttää maksuvälineinä niiden voimassaoloajan loppuun saakka, kuitenkin enintään vuoden 2010 loppuun asti. SEPA:n korttiohjeisto (SEPA Cards Framework) on ollut voimassa jo tämän vuoden alusta, mutta SEPA-yhteensopivien maksukorttien levityksen aikataulu ja korttivalikoima on pankkikohtaista. Käytännössä SEPA-yhteensopivia kortteja Suomessa ovat jo tällä hetkellä kaikki Visat, MasterCardit ja Visa Electron-kortit. SEPA-yhteensopivissa korteissa on EMV-siru jonka ominaisuuksia käyttäen maksut tehdään. Myös kauppiaat saavat päättää itsenäisesti sirukortteja lukevien maksupäätteiden käyttönottoaikataulustaan, sekä sen mitä kortteja kelpuuttavat maksuvälineiksi.

Taloudelliset vaikutukset

Sekä Euroopan keskuspankki että Euroopan komissio ovat tutkineet yhtenäisen euromaksualueen taloudellisista vaikutuksia. Komission tutkimus osoittaa, että yhtenäisen euromaksualueen tuotamat hyödyt saattavat kuudessa vuodessa nousta jopa 123 miljardiin euroon ja mikäli yhtenäisen euromaksualueen välineistöä pystytään hyödyntämään myös sähköisen laskutuksen perustana, on mahdollista saavuttaa 238 miljardin euron lisähyöty.

Toisaalta, molemmat tutkimukset arvioivat yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtymisen olevan pankeille haasteellista. EKP:n tutkimuksen mukaan pankit säästävät kuluissaan, mutta niiden välinen kilpailu myös lisääntyy yhtenäisen euromaksualueen mahdollistaessa uusien ja entistä kehittyneempien maksupalveluiden tarjoamisen. Hyötyjen maksimoinnin edellytyksenä on, että kansallisista maksuvälineistä siirrytään SEPA-maksuvälineisiin mahdollisimman nopeasti.

Taustaa

Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto antoivat joulukuussa 2001 hinta-asetuksen helpottaakseen maiden välistä maksuliikennettä. Asetuksen seurauksena pankkien oli laskettava maiden välisten euromaksujen hintoja, vaikka maksut käsiteltiin edelleen tehottomilla toimintatavoilla. Eurooppalaiset pankit perustivat kesäkuussa 2002 EPC (European Payments Council) -nimisen yhteistyöelimen, jonka tavoitteena on kehittää yhtenäistä euromaksualuetta yhdessä Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin kanssa.