Euroopan parlamentti täyttää 50 vuotta
Euroopan parlamentti juhlistaa 50-vuotista taivaltaan Strasbourgin täysistunnon yhteydessä keskiviikkona 12.3. Tilaisuudessa puhuvat parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering, neuvoston puheenjohtaja Slovenian pääministeri Janez Janša sekä komission puheenjohtaja José Manuel Barroso. Paikalle on kutsuttu myös kansallisten parlamenttien puhemiehet.
Ensimmäisen vaaleilla valitun EP:n täysistunto Strasbourgissa 1979. Kuva: Euroopan parlamentti.
Parlamentilla alussa vain neuvoa-antava rooli
Euroopan parlamentaarinen kokous piti järjestäytymisistuntonsa Strasbourgissa 19.3.1958. Edustajakokouksessa oli 142 jäsentä ja sillä oli vain neuvoa-antavaa valtaa. Parlamentin työkieliä oli neljä: saksa, ranska, italia ja hollanti. Parlamentin jäsenet valittiin aluksi nimittämällä. Kesäkuussa 1979 silloisten yhdeksän EU-jäsenvaltion kansalaiset pääsivät ensi kertaa valitsemaan parlamenttiin edustajansa suorilla vaaleilla ja samalla parlamentin jäsenten määrä kohosi 410:een. Äänestysprosentti näissä ensimmäisissä vaaleissa oli 63.
Parlamentin jäsenten määrä on kasvanut samassa tahdissa kuin EU:iin on tullut uusia jäsenvaltioita. Unionin laajentuessa neljättä kertaa vuonna 1995 Suomi sai parlamenttiin omat eduskunnan valitsemat edustajansa. Ensimmäiset Euroopan parlamentin vaalit pidettiin Suomessa syksyllä 1996. Suomen nykyiset 14 edustajaa valittiin vuoden 2004 kesäkuun vaaleissa. Vaalien äänestysprosentti 25 jäsenvaltion unionissa oli 45,6.
Parlamentti säätää lakeja ja ottaa kantaa maailman tapahtumiin
Parlamentti valmistelee mietintöjä ja komissiolta tulleita lainsäädäntöaloitteita kahdessakymmenessä eri valiokunnassa. Hyväksyttävistä teksteistä äänestetään täysistunnoissa. Euroopan parlamentti ottaa myös aktiivisesti kantaa maailman tapahtumiin. Vuodesta 1988 lähtien parlamentti on vuosittain jakanut Saharov-palkinnon ihmisoikeuksien puolustamisesta eri puolilla maailmaa. Vuonna 2007 palkinnon sai sudanilainen ihmisoikeusjuristi Salih Mahmoud Osman.
Euroopan parlamentin merkittäviä saavutuksia lainsäädäntötyössä viime vuosina ovat olleet muun muassa kemikaalien rekisteröimistä koskeva REACH-asetus ja eläinkokeiden käyttökielto kosmetiikan testauksessa. Vuonna 2007 parlamentti hyväksyi EU:n perusoikeuskirjan, johon on koottu kaikkien unionin alueella asuvien henkilöiden kansalais-, poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.
Työtä 23:lla kielellä
Nykyinen Euroopan parlamentti valitaan suorilla vaaleilla ja käytössä on 23 työkieltä, eli kaikki EU:n viralliset kielet. Jäseniä parlamentissa on tällä hetkellä 785. Parlamentin jäsenet eivät jakaudu kansallisiin ryhmiin vaan seitsemään eri yleiseurooppalaiseen poliittiseen ryhmään.
Euroopan parlamentilla on nykyisin laaja päätösvalta lainsäädännössä ja komission toiminnan valvonnassa, se muun muassa hyväksyy EU:n talousarvion. Myös uusien valtioiden tulo EU:n jäseniksi vaatii parlamentin hyväksynnän. Mikäli EU:n toimintaa uudistava Lissabonin sopimus tulee voimaan, kasvaa parlamentin toimivalta lainsäätäjänä entisestään. Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit pidetään kesäkuussa 2009. Silloin EU-kansalaiset valitsevat parlamenttiin 751 jäsentä.
Teksti: Satu Karonen, Pirkanmaan Eurooppatiedotus
Lisätietoja:
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto
