Eurobarometreistä poimittua
Alkuvuodesta julkaistujen tutkimusten mukaan 82 % EU-kansalaisista hyväksyy aluepolitiikan perustavoiteeksi koheesion, 96 % pitää ympäristönsuojelua tärkeänä ja 90 % näkee maatalouden ja maaseutualueet merkittävänä Euroopan tulevaisuudelle.
Suomalaiset ovat heikosti perillä alueensa saamasta EU-tuesta
Aluepolitiikkaa käsittelevän kyselyn mukaan kansalaisista enemmistö uskoo EU:n aluepolitiikasta olevan hyötyä heidän asuinpaikkakunnalleen. Aluepolitiikkaan käytettävät varat ovat yli kolmanneksen EU:n budjetista. Tuen avulla pyritään uudistamaan ja kehittämään unionin eri alueita.
Kansalaisista 82 % hyväksyy aluepolitiikan perustavoitteeksi koheesion eli pyrkimyksen auttaa Euroopan köyhimpiä alueita kuromaan umpeen välimatkaansa muihin. Unionin rikkain jäsenmaa Luxemburg on seitsemän kertaa vauraampi kuin köyhin EU-maa Romania. Erot alueiden välillä ovat vieläkin suurempia.
Kansalaiset ovat sitä paremmin perillä tuensaantimahdollisuuksista, mitä enemmän maa on hyötynyt unionin tuesta. Keskimäärin 49 % EU-kansalaisista on tietoisia tuesta. Parhaiten asia tunnettiin Sloveniassa (66 %), Liettuassa (65 %) ja Irlannissa (64 %). Suomessa asia tunnettiin keskimääräistä heikommin, vain 38 % vastaajista oli perillä EU:n aluetuesta.
Flash Eurobarometer 234 (englanniksi)
Aluepolitiikka tukee alueiden hyvinvointia (Euroopan komissio)
Euroopan unionin rahoitus heijastelee unionin yhteisiä tavoitteita (Eurooppatiedotuksen verkkosivut)
Suomalaisten mielestä ympäristökysymykset kuuluvat maan omalle hallitukselle
Ympäristöasioita käsitelleen Eurobarometrin mukaan 96 % EU-kansalaisista piti ympäristönsuojelua tärkeänä. Noin 80 % uskoo ympäristönsuojelun vaikuttavan omaan elämänlaatuunsa, ja että omilla toimilla on vaikutusta ympäristön suojeluun. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa katsoo, että ympäristöpäätökset tulisi tehdä EU-tasolla. Suomalaista 44 % oli sitä mieltä, että nämä kysymykset kuuluvat ensi sijaisesti EU-tasolle ja 54 %:n mielestä ympäristökysymykset kuuluvat maan omalle hallitukselle.
Special Eurobarometer 295 (englanniksi)
EU-kansalaiset pitävät tärkeänä maataloutta ja maaseutualueita
Maataloutta ja yhteistä maatalouspolitiikkaa käsitelleen Eurobarometrin mukaan 52 % EU-kansalaisista suhtautuu myönteisesti siihen, että maaseudun kehittämiseen myönnetään aiempaa enemmän rahoitusta ja että tuet maksetaan suoraan viljelijöille. Suomessa tämä luku oli hieman alhaisempi, 46 %. Tutkimukseen vastanneista 85 % kannatta periaatetta, jonka mukaan tuki alenee, mikäli viljelijä ei noudata ympäristöön, eläinten hyvinvointiin ja elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.
Vastanneista 90 % pitää maataloutta ja maaseutualueita tärkeänä maanosan tulevaisuudelle. Hieman yli puolet, 57 % eivät olleet koskaan kuulleet tai lukeneet yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP). Suomessa tämä luku oli 70 %.
Special Eurobarometer 294 (englanniksi)
Suomalaiset eivät tiedä milloin on seuraavat Euroopan parlamentin vaalit
Euroopan parlamenttiin liittyvän Eurobarometrin mukaan kolme neljästä suomalaisista sanoo olevansa huonosti tai hyvin huonosti perillä Euroopan parlamentin toiminnasta. EU-kansalaisista 73 % oli tätä mieltä.
Suomessa haastatelluista 71 % tiesti, että EU:n talousarviosta päättävät Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot yhdessä, kun EU-kansalaisten osalta tämä luku oli 60 %.
Noin 64 % suomalaisista tietää, että Euroopan parlamentin jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Kaikkien EU-maiden kesken luku oli 48 %. Sen sijaan 89 % vastaajista Suomessa ja 75 % EU-kansalaisista ei tiennyt, milloin ovat seuraavat Euroopan parlamentin vaalit.
Euroopan parlamentti kansalaisten silmin (Euroopan parlamentti)
Suomalaisten mielipide Europan parlamentista
Eurobarometri Euroopan parlamentista, englanniksi (Special Eurobarometer 288)
Eurobarometrejä on tehty vuodesta 1974
Eurobarometrit ovat samanaikaisesti Euroopan unionin jäsenmaissa toteutettavia, Euroopan komission rahoittamia kyselytutkimuksia, joissa kartoitetaan unionin kansalaisten sosiaalisia ja poliittisia mielipiteitä. Kyselyt koostuvat säännöllisesti toistettavista kysymyksistä ja kunakin ajankohtana tärkeäksi katsottujen aihealueiden kysymyksistä. Toistuvissa aiheissa kartoitetaan mielipiteitä Euroopan unionista, parlamentista sekä vastaajien omasta yhteiskunnasta ja sen demokratian toimivuudesta. Vaihtuvissa kysymyksissä on selvitetty muun muassa työllisyyteen ja työttömyyteen, sukupuolten välisiin rooleihin, ekologiaan ja energiapolitiikkaan, lasten ja nuorten asemaan, köyhyyteen, terveyteen, bioteknologiaan, alueelliseen kehitykseen, kulutustottumuksiin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä.
Flash Eurobarometrit ovat suppeahkoja kyselytutkimuksia, jotka täydentävät vakiomuotoisia laajoja eurobarometrejä. Flash-kyselyitä ryhdyttiin tekemään ajankohtaisista teemoista Euroopan komission aloitteesta 1980-luvun lopulla. Kyselyjen teemoina ovat olleet muun muassa yrittäjyys, EU:n laajeneminen, maatalouspolitiikka, EU:n kansalaisoikeudet, kuluttajatietous, Euroopan parlamentin vaalit, tietoyhteiskunta ja Internet.
