Ruotsalaiset Eurooppatiedottajat lukiolaisten tentissä
Toisin kuin meillä Suomessa, Ruotsissa EU:n kannatus on hieman lisääntynyt. Ruotsalaiset Eurooppatiedottajat pääsevät siis vähemmällä kuin suomalaiset kollegansa. Jotta ruotsalaisilla ei olisi liian helppoa, he saivat kutsun Suomen Turkuun ja Aurajoen lukioon.
Mikä EU-asia Ruotsissa puhuttaa? Mihin asiaan EU:ssa ruotsalaiset eivät ole tyytyväisiä? Saako Ruotsin kuningas EU-tukea? Miten EU on vaikuttanut jokapäiväiseen elämään Ruotsissa? Tässä muutama esimerkki lukiolaisten kysymyksistä joihin Gun, Camilla, Christina, Desiree, Sine ja Jonas vastailivat.
Ruotsi perää liikkuvien työntekijöiden oikeuksia
Ruotsille tärkeitä EU:n tasolla ajettavia asioita ovat EU:n avoimuus, ympäristö-, ilmasto- ja energiakysymykset. Tällä hetkellä Ruotsissa kuitenkin kuohuttaa "tapaus Vaxholm", kysymys työntekijöiden oikeuksista.
Vaxholmin tapauksessa latvialainen raken¬nusfirma Laval un partneri palkattiin korjaamaan koulua ruotsalaiseen saaristokuntaan, Vaxholmiin. Firma halusi soveltaa urakassa latvialaisia työehtoja ja mak¬saa pienempiä palkkoja kuin Ruotsin rakennusalan työehtosopimus sallisi. Ruotsin ammattiyhdistysliike asetti Lavalin saartoon ja firman tytäryhtiö meni konkurssiin. Asiasta tehtiin ennakkoratkaisupyyntö EY-tuomioistuimeen, joka teki päätöksen joulukuussa 2007. EY-tuomioistuin katsoi, että Ruotsin ay-liike oli saartotoimillaan loukannut vapaan liikkuvuuden sääntöjä.
"Maassa maan tavalla", totesivat ruotsalaiset tiedottajat myös kysymykseen EU:n avieorolakihankkeesta. Ruotsi on vaatinut poikkeusta, ettei mahdollisia EU:n avierosääntöjä tarvitsisi soveltaa Ruotsissa. EU:n komission ehdotuksen mukaan eri EU-maista kotoisin olevat puolisot voisivat avioerotilanteessa sopia, minkä maan lainsäädäntöä avioerotilanteessa sovellettaisiin. Lakihankkeesta neuvotellaan parhaillaan ja tavoitteena on päästä neuvottelutulokseen alkukesällä 2008.
Kruunujen maa pärjää ilman euroja
Kaiken kaikkiaan Ruotsissa ollaan EU:hun suhteellisen tyytyväisiä. EU:n myötä liikkuminen maasta toiseen on paljon yksinkertaisempaa kun aikaisemmin ja kissankin voi ottaa vaivatta mukaan, se joka haluaa. EU:n laajuinen kuluttajansuoja on tärkeä etenkin nyt, kun nettikauppa lisääntyy lisääntymistään. Ja kännykkäpuhelut EU-maasta toiseen halpenivat, mikä ei haittaa puheliaita ruotsalaisia.
Mutta miten ruotsalaiset pärjäävät ilman euroja? "Ruotsin kruunun käyttäminen ja valuutanvaihto maksaa ruotsalaisille yrityksille huikeita summia, mutta kruunu halutaan silti säilyttää. Ruotsin valtion pankki saa edelleen määritellä korot", kuvailee tukholmalainen Gun eloa ilman euroa. Mielipidemittausten mukaan ruotsalaiset äänestäisivät edelleen "ei" eurolle.
Länsinaapurimme huomauttivat kuninkaan EU-valtaoikeuksia tiedustelevalle yleisölle, että Ruotsin kuninkaalla ei ole EU-asioihin sanomista, eikä hänelle tipu EU-tukeakaan.
Totta vai tarua: Ruotsi maksaa paljon ja Suomi neuvottelee paremmin
Ruotsi kuuluu Suomen lisäksi EU:n nettomaksajiin. Ruotsin maksuosuus on ollut pitkään Suomen osuutta suurempi ja tähän ruotsalaiset eivät ole tyytyväisiä. "Toisaalta usein ei tiedetä mitä EU-jäsenmaksulla saadaan. EU-jäsenyyden ansiostahan ruotsalaiset yritykset, kansalaiset ja järjestöt voivat osallistua EU:n laajuiseen toimintaan. Vaikuttaa siltä, että ennen Ruotsissa pahoista asioista syytettiin peikkoa, nyt EU:ta", toteaa luulajalainen Jonas. "Toisaalta on totta, että jos ei tunne EU:n päätöksentekojärjestelmää, EU vaikuttaa todella etäiseltä. Ennen Pohjois-Ruotsissa, Luulajassa, ihmeteltiin, mitä päätöksiä siellä kaukana Tukholmassa tehdään ja onhan Bryssel fyysisesti vielä kauempana."
Mutta sitten tärkeimpään kysymykseen: mitä rakkaat naapurimme ajattelevat meistä suomalaisista? Suomalaisen Eurooppatiedottajan hymy revähtää korviin asti kun ruotsalaiset kehuvat suomalaisia erittäin hyviksi neuvottelijoiksi. Ruotsissa kuulemma puhutaan vieläkin siitä, kuinka hyvän EU-liittymissopimuksen Suomi onnistui neuvottelemaan. Lisäksi suomalaiset ovat hyviä koulussa, lukevat paljon, eivät liikoja pölise, käyvät paljon saunassa ja puhuvat kummallista kieltä.
Ruotsalaiset Eurooppatiedottajat työskentelevät osana EU:n Europe Direct -tiedotusverkostoa, johon myös Suomen Eurooppatiedotuspisteet kuuluvat. Eurooppatiedotus järjesti Turussa ruotsalaisille ja suomalaisille kollegoille tapaamisen, jossa pohdittiin yhteistyön muotoja ja mahdollisuuksia ja etsittiin ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Vierailuun sisältyi myös tutustumista varsinaissuomalaisiin EU-teemoihin kuten Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen ja Central Baltic-ohjelmaan.
Teksti ja kuvat: Aluetiedottaja Kanerva Kuisma, Satakunnan Eurooppatiedotus
