EU:n perusoikeuskirja ja lapsen oikeudet

Pirkanmaan Eurooppatiedotuksen Eurooppa-päivän seminaarissa 9.5. Tampereella pohdittiin EU:n perusoikeuskirjan kansalaisten asemaan tuomia muutoksia. EU:n uuden Lissabonin sopimuksen myötä aikaisemmin julistuksen asemassa ollut perusoikeuskirja tulee oikeudellisesti sitovaksi. Kansalaisten oikeudet vahvistuvat, vaikka mitään varsinaista uutta jo olemassa oleviin ja EU-jäsenmaita sitoviin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ei perusoikeuskirja sinällään tuo.

Jos Lissabonin sopimus astuu voimaan, voivat EU-kansalaiset valittaa Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimen lisäksi myös Euroopan unionin tuomioistuimeen mikäli EU on jollain tapaa polkenut kansalaisen oikeuksia. EU voi tulevan oikeushenkilöllisyyden myötä myös allekirjoittaa esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen sekä lapsen oikeuksien sopimuksen. EU:n perusoikeusvirasto aloitti toimintansa Wienissä viime vuonna.

Perusoikeuskirja parantaa myös lapsen asemaa

"Lapsen aseman ja oikeuksien kannalta Lissabonin sopimus on suuri edistysaskel", linjasi kansainvälisten asiain suunnittelija Maarit Kuikka Lastensuojelun keskusliitosta. Mikäli sopimus ensi vuoden alusta astuu voimaan, kuuluu lasten oikeuksien edistäminen EU:n sisä- ja ulkopoliittisiin tavoitteisiin ja lapsen etu tulee ottaa huomioon kaikessa EU-päätöksenteossa. Kun uuden sopimuksen myötä unionista tulee oikeushenkilö, pystyy se toimimaan maailmanpolitiikassa tehokkaammin. Siitä tulee entistä näkyvämpi kumppani EU:n ulkopuolisille maille ja myös kansainvälisille järjestöille.

Lapsen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä unioni saa oikeudellisen perustan toimia. "Tähän astihan eläimien oikeudet on EU:ssa määritelty, toisin kuin lapsen oikeudet", Maarit Kuikka totesi.

Komissio valmistelee lasten oikeuksien strategiaa

Euroopan komissio on nyt valmistelemassa lasten oikeuksien strategiaa, jonka pitäisi olla valmis ensi vuonna. Ensimmäinen tiedonanto aiheeseen liittyen annettiin vuonna 2006 ja Euroopan parlamentti tuki viime tammikuun istunnossaan komission aloitetta. Työn pohjaksi on ensin tulossa keskustelualoite eli niin sanottu Valkoinen kirja lasten oikeuksista.

Tavoitteena on saada EU:lle oma lasten oikeuksien strategia, joka pohjaa YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Strategian tavoitteita ovat muun muassa lapsia koskevien keskeisten kysymysten nostaminen EU:n asialistalle, lasten oikeuksien sisällyttäminen kaikkiin EU:n toimenpiteisiin sekä lasten oikeuksien edistäminen myös unionin ulkosuhteissa.

Tavoitteiden toteuttamiseksi on suunniteltu erilaisia toimia, joista esimerkiksi yhteinen puhelinpalvelu EU-maissa kadonneiden ja hyväksikäytettyjen lasten löytämiseksi on jo aloittanut toimintansa. EU haluaa yhteisin toimin myös vahvistaa lasten turvallisuutta internetin maailmassa. Viime vuonna alkoi unionissa myös vertailukelpoisten, lapsia koskevien tietojen kokoaminen sekä EU- virkamiesten kouluttaminen lasten oikeuksista. Komissioon on jo nimetty lapsiasioista vastaava koordinaattori.

Hyvien periaatteiden toteuttamiseen liittyy myös suuria haasteita; miten esimerkiksi käytännössä lisätä lasten osallistumismahdollisuuksia EU-päätöksenteossa?

Lapsiköyhyys ja kerjäläiset puhuttivat Metsossa

Vaikka köyhyyttä on myös EU-jäsenmaissa on lapsiköyhyys suhteellisen uusi asia Euroopan unionin asialistalla. Ministerineuvosto sitoutui lasten köyhyyden vähentämiseen helmikuussa 2007. Jäsenmaat raportivat tilanteesta EU:lle vuosittain. Varsinaista rahoituslähdettä EU-tasolla ei kuitenkaan ole, vaan vastuu on jäsenmailla itsellään. Vuosi 2010 on nimetty syrjäytymisen ja köyhyyden vastaiseksi teemavuodeksi.

Lapsiköyhyyden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeinen osa myös Eurochild -järjestön työtä. Tämä eurooppalainen, lasten oikeuksia edistävien järjestöjen yhteistyöverkosto lobbaa ahkerasti Brysselissä lasten puolesta. Lastensuojelun keskusliitto on yksi järjestön perustajajäsenistä.

Seminaariyleisön kysymykset koskivat esimerkiksi romanialaislasten asemaa ja lapsikerjäläisiä Euroopassa. Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi kertoi, että vuoden 2007 alussa Euroopan unioniin liittyneet Romania ja Bulgaria ovat edelleen "EU:n tarkkailussa" muun muassa romanivähemmistön kohteluun liittyvissä kysymyksissä. Asioiden kohentaminen vaatii kuitenkin aina myös rahaa. Monia uudistuksia on uusissa jäsenmaissa kyllä jo tapahtunut, vaikka vielä paljon tehtävää onkin. "Toisaalta unionijäsenyys on tehnyt ongelmista näkyviä; olisimmeko niin tietoisia ja kiinnostuneita romanialaislapsista ellei Romania olisi EU-maa?", kysyi Maarit Kuikka seminaarin päätteeksi.

Teksti: Outi Koskinen, Pirkanmaan Eurooppatiedotus
Kuvat: Satu Karonen

Linkkejä:

Komission tiedonanto (2006): Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva strategia:

Euroopan parlamentin päätöslauselma

EU:n perusoikeusvirasto (englanniksi)

www.eurochild.org (englanniksi)