Lissabonin sopimus hyväksyttiin Suomessa ja hylättiin Irlannissa
Jäsenmaiden johtajat allekirjoittivat Lissabonin sopimuksen virallisesti 13.12.2007, jonka jälkeen aloitettiin ratifiointi jäsenmaissa.Suomessa eduskunta äänesti 11.6.2008 Lissabonin sopimuksen hyväksymisestä täysistunnossaan. Hyväksyminen edellytti äänten kahden kolmasosan enemmistöä ja sopimus hyväksyttiin äänin 151–27. Irlannissa 12.6 järjestetyn kansanäänestyksen tulos oli Lissabonin sopimuksen vastainen.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta antoi Lissabonin sopimusta koskevan mietintönsä 30. 5, jossa se ehdotti sopimuksen hyväksymistä. Eduskunta äänesti sopimuksen hyväksymisestä toisessa käsittelyssä, koska mietintöön sisältyi hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause, jonka vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli esittänyt. Sen perusteluna oli, että ennen sopimuksen hyväksymistä tulee järjestää neuvoantava kansanäänestys.
Irlannissa jännittävä äänestys
Irlannissa järjestetyn kansanäänestyksen tulos oli siis Lissabonin sopimuksen vastainen. 53,4 % äänestäneistä äänesti sopimusta vastaan. Lissabonin sopimus ei tule voimaan vuoden 2009 alussa niin kuin alunperin oltiin suunniteltu, koska voimaantulo vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. Äänestysprosentti oli 53 %.
Irlanti on ainoa EU- maa, joka järjesti kansanäänestyksen uudistussopimuksesta maan perustuslain sitä vaatiessa. Muut 26 jäsenvaltiota hyväksyvät sopimuksen kansallisissa parlamenteissaan. Irlannin hallitus ja koko poliittinen sektori kampanjoivat intensiivisesti sopimuksen hyväksymisen puolesta. Ei-kampanja puolestaan vetosi Irlannin huonoon taloudelliseen tilaan ja siihen, että sopimuksen myötä maan alhaiset verot voivat kiristyä.
Sopimuksen saatua kielteisen tuomion Irlannista, on EU-päättäjien keskityttävä sopimuskriisin selvittämiseen. EU-maiden ulkoministerit kokoontuvatkin heti alkuviikosta keskustelemaan Lissabonin sopimuksen tulevaisuudesta. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso toivoo, että jäsenmaat jatkavat sopimuksen ratifiointia Irlannin tuloksesta huolimatta.
EU:sta tehokkaampi toimija uudistussopimuksen myötä
EU:n toimielinjärjestelmän muutoksia koskevaa keskustelua on käyty jo useamman vuoden ajan, mutta neuvottelut saatiin viimein päätökseen Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisella, jolloin päätettiin antaa EU:lle oikeudellinen viitekehys ja välineet vastata tulevaisuuden haasteisiin ja kansalaisten tarpeisiin. Tällä hetkellä yli puolet 27 jäsenvaltiosta on hyväksynyt sopimuksen.
Sopimuksella halutaan myös vahvistaa EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana. (Kuva: Euroopan Komissio)Lissabonin sopimuksen tarkoituksena on muuttaa EU tehokkaammaksi, vahvistaa demokraattisuutta päätöksenteossa ja parantaa kansalaisten perusoikeussuojaa. Se ei korvaa nykyisiä EU:n perussopimuksia, vaan ainoastaan muuttaa niitä.
Sopimuksella luodaan merkittäviä uudistuksia EU-järjestelmään: unionista tulee yksi oikeushenkilö, EU:n politiikat selkiytyvät, lainsäädäntötyö tehostuu, perusoikeuskirjasta tulee oikeudellisesti sitova, toimielinjärjestelmää selkeytetään, EU saa uusia virkoja, kansallisten parlamenttien asema vahvistuu sekä voimistetaan avoimuutta, demokratiaa ja hyvää hallintoa.
Lisätietoja:
Eduskunnan tiedote äänestyksestä
Lissabonin sopimus: Miten uudistussopimus muuttaa Euroopan unionia?
