Pitkän työpäivän päätteeksi EU-maat pääsivät sopuun uusista työaikasäännöistä
Suomenkin puheenjohtajakaudella kiveen karahtanut työaikadirektiivi sai vihdoin, kesäkuun toisella viikolla maanantain ja tiistain välisenä yönä kello 01.15, siunauksen EU-maiden työministereiltä. Samalla hyväksyttiin vuokratyödirektiivi, jonka kanssa oli painittu lähes kuuden vuoden ajan.
Ministerien ratkaisu syntyi määräenemmistöpäätöksellä, eli kaikki maat eivät olleet päätösehdotuksen takana. Vastaan äänestivät Espanja, Kreikka ja Malta. Lisäksi muutama maa pidättäytyi äänestämästä. Virallisesti neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen direktiiveistä. Kiistaa herätti edelleen niin kutsuttu opt out -järjestelmä.
Uutta työlainsäädäntöä ei vielä hyväksytty lopullisesti, vaan seuraavaksi direktiivit sujahtavat Euroopan parlamentin käsittelyyn. Joka tapauksessa EU-maiden edustajien saavuttama ratkaisu on suuri loikkaus eteenpäin, sillä työaikadirektiivin uudistamista on käsitelty useamman vuoden ajan. Nyt EU:n neuvoston eli EU-maiden työministerien hyväksymä ehdotus pohjautuu Suomen ja Portugalin puheenjohtajakausillaan tekemiin ehdotuksiin.
Lääkäreiden työaikoihin joustavuutta
Työaikadirektiivi on EU:n työlainsäädännön kannalta merkittävä. Sillä rajoitetaan ylipitkien työviikkojen syntyminen sekä määritellään vähimmäislepoajat työntekijöille.
Työaikalainsäädännön uudistus on erityisen tärkeä lääkäreiden työaikojen suhteen. Suurin osa EU:n jäsenmaista on tähän asti järjestänyt lääkärien päivystysajat tavalla, joka on ristiriidassa EY-tuomioistuimen näkemyksien kanssa. Tilanne oli se, että 23 jäsenmaata rikkoi koko ajan lainsäädäntöä. EY-tuomioistuimen linjauksen noudattaminen olisi aiheuttanut lisäkustannuksia sekä lääkäripulaa. Suomen ja useiden muiden jäsenmaiden mielestä direktiivistä piti tehdä joustavampi.
Hyväksytyn ehdotuksen mukaan päivystysaika voidaan jatkossa jakaa aktiiviseen ja passiiviseen päivystysaikaan. Aktiivinen päivystysaika lasketaan työajaksi.
Passiivista päivystysaikaa ei tarvitse laskea lepoajaksi ja se voidaan laskea työajaksi, jos kansalliset lait ja työmarkkinajärjestelmä näin sallivat.
Viikottaiseksi maksimityöajaksi määriteltiin 48 tuntia, mutta 48 tunnin maksimityöajan voi ylittää opt-out -järjestelmän avulla.
Tämä niin kutsuttu opt out -järjestelmä oli direktiiviehdotuksen kiisteillyn asia. Nyt EU-maat hyväksyivät opt outin rajoituksen. Opt out -järjestelmä antaa työnantajalle ja yksittäiselle työntekijälle mahdollisuuden sopia, ettei työsuhteessa noudatetakaan enimmäisviikkotyöaikaa koskevia määräyksiä. Opt outilla viikkotyöaikaa voi venyttää 60 tuntiin, jos se on kansallisten sääntöjen mukaista. Suomen työaikalaki ei salli tällaista sopimista.
Vuokratyöntekijät saavat lisää oikeuksia
EU:n puheenjohtajamaa Slovenia voi kiinnittää direktiivien hyväksymisen johdosta sulan hattuunsa, tai vaikka kaksi. Työaikadirektiivin lisäksi nimittäin neuvostossa hyväksyttiin myös vuokratyödirektiivi. Sillä parannetaan vuokratyöntekijöiden asemaa siten, että vuokratyöntekijää tulee kohdella yhdenvertaisena yrityksen vakinaisten työntekijöiden kanssa.
Yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta voidaan kuitenkin poiketa työehtosopimuksen tai kansallisen lain nojalla, mutta vain tietyin edellytyksin.
Vuokratyöntekijöiden tulee saada hyödyntää yrityksen tarjoamia palveluita kuten ruokalapalveluita ja kuljetusjärjestelyjä. Vuokratyöntekijälle tulee myös tiedottaa käyttäjäyrityksessä vapautuvista työpaikoista.
Vuokratyödirektiivi vaikuttaa monen eurooppalaisen elämään, sillä vuokratyöläisiä arvioidaan olevan EU:ssa noin kahdeksan miljoonaa.
Lisätietoja:
Ehdotus vuokratyödirektiiviksi
Teksti: Alutiedottaja Kanerva Kuisma, Satakunnan Eurooppatiedotus.