EU:n puheenjohtajuus vaihtui
Slovenia toimi ensimmäisenä uusista jäsenmaista EU:n puheenjohtajana alkuvuoden 2008. Slovenian jälkeen 1.7.2008 tahtipuikkoa heiluttaa Ranska, jolle puheenjohtajuus on jo kahdestoista 50 vuoden aikana.
Slovenia oli ensimmäinen uusista vuonna 2004 EU:hun liittyneistä valtioista, joka sai puheenjohtajuuden hoitaakseen. Virkakautensa aikana Slovenia käytti punaisena lankana kahden aikaisemman puheenjohtajamaan kanssa yhteistyössä tekemää puolitoistavuotissuunnitelmaa. Suunnitelmassa asetettiin yhteisiä tavoitteita ja päämääriä, joiden mukaan maat tekivät omat linjavetonsa.
Slovenia keskittyi puheenjohtajakaudellaan erityisesti Lissabonin sopimuksen ratifioinnin edistämiseen, EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehittämiseen, Länsi-Balkanin alueen tasapainottamiseen sekä kulttuurien, uskontojen ja traditioiden välisen vuoropuhelun edistämiseen. Slovenia suoriutui puheenjohtajuuskaudestaan hyvin, ja esimerkiksi Euroopan parlamentti kehui maata kaikkien odotusten ylittämisestä.
Ranskalla kunnianhimoisia tavoitteita
Ranskalla on puolivuotiskaudelleen kunnianhimoinen ohjelma. Sillä on neljä pääteemaa, joiden ympärille puheenjohtajuuskausi rakentuu: ilmastonmuutoksen torjuminen, siirtolaispolitiikan uudistaminen, maatalouspolitiikan reformointi ja yhteisen puolustuksen kehittäminen.
Ranska haluaa, että EU on muulle maailmalle roolimalli ympäristönsuojelussa ja se ajaa EU:lle yhteistä linjaa turvapaikanhakijoihin ja laittomien siirtolaisten palauttamiseen. Maatalouspolitiikan väliarvioinnin Ranska sanoo olevan valmis marraskuussa. Sarkozy kampanjoi myös uskottavan eurooppalaisen puolustuksen hyväksi.
Ranskan puheenjohtajuuskauden keskeisenä teemana on eurooppalainen kulttuuri. Maa järjestää kuuden kuukauden aikana sadoittain tapahtumia, joihin kutsutaan EU:n jäsenvaltioita esittelemään omaa kulttuuriperintöään ja luovaa kulttuuriaan.
Ranskan tehtävä EU:n puheenjohtajana ei tule olemaan helppo. Sen tulisi löytää vastauksia muun muassa Lissabonin sopimuksen tilanteeseen ja pyrkiä etsimään ratkaisua kasvavalle elintarvike- ja energiakriisille. Haasteena on myös yrittää parantaa EU:n identiteettiä ja mielikuvaa kansalaisten silmissä. Ranskalta myös odotetaan puheenjohtajana paljon, sillä yhtenä suurimmista jäsenmaista sillä on paljon toimintavapautta ja -valtaa.
Lisätietoja: