Kiistelty ja kiitelty rahaliitto 10 vuotta
Kaikki euroalueen maat laskevat liikkeeseen vuoden 2009 alusta ulkoasultaan yhtenäisen kahden euron juhlakolikon talous- ja rahaliitto EMUn perustamisen ja euron 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Kolikon on suunnitellut kreikkalainen kuvanveistäjä George Stamatopoulos. (Kuva: Euroopan komissio)Itse asiassa sen ei pitänyt onnistua lainkaan. Palaset putosivat kuitenkin tällä kertaa kohdalleen ja tammikuun ensimmäisenä päivänä 1999 tehtiin Euroopan taloushistoriaa. Yksitoista Euroopan unionin jäsenmaata käynnisti talous-ja rahaliiton ja euro otettiin käyttöön tilivaluuttana.
Ajatus rahaliitosta ja yhteisestä rahasta on vanhaa perua. Euroon johtanut tie käynnistyi jo vuonna 1970. Tuolloin niin sanotussa Wernerin raportissa esitettiin yhteiseen valuuttaan siirtymistä kymmenen vuoden aikataululla. Jäsenmaat eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen yksityiskohdista, vaikka yhteistyön tarpeesta oltiin samaa mieltä.
Rahaliittoon siirrtyttiin vaiheittain
1970-luvun alussa valuuuttojen rajua heilahtelua yritettiin hallita eri tavoin ja vuosikymmenen lopulla lanseerattiin EMS, Euroopan valuuttajärjestelmä, jossa olivat mukana kaikki jäsenmaat ja valuutat brittien puntaa lukuunottamatta. Valuuttajärjestelmän rungoksi luotiin korivaluutta ecu ja valuuttojen kohtuullisen kellumisen salliva valuuttakurssijärjestelmä ERM.
Oman valuuttajärjestelmän toimivuus kannusti EU:n komissiota ja jäsenmaita pidemmälle menevään yhteistyöhön. Vuonna 1988 komission puheenjohtaja Jacques Delors esitteli kolmiportaisen mallin talous -ja rahaliiton sekä itsenäisen keskuspankin perustamiseksi.
Delorsin suunnitelmassa vuodet 1990-1994 varattiin sisämarkkinoiden viimeistelyyn ja rahamarkkinoiden sääntelyn vapauttamiseen. Toisessa vaiheessa perustettaisiin Euroopan rahainstituutti, jonka tehtävänä oli valmistella keskuspankin ja keskuspankkijärjestelmän perustamista. Samalla valmistauduttaisiin valuuttamuutokseen. Viimeisessä vaiheessa valuuttakurssit kiinnitettäisiin lopullisesti ja siirtyminen yhteiseen valuuttaan alkaisi. Euroopan keskuspankki EKP ja keskuspankkijärjestelmä ottaisivat vastuun rahapolitiikasta.
Eurooppa-neuvoston päätös talous- ja rahaliiton perustamisesta sekä yhteiseen rahaan siirtymisestä kirjattiin 7.2.1992 allekirjoitettuun Maastrichtin sopimukseen. (Kuva: Europan komissio)Eurooppa-neuvosto teki päätöksen talous- ja rahaliiton (EMU) perustamisesta ja yhteiseen rahaan siirtymisestä Maastrichtissa joulukuussa 1991. Päätös kirjattiin myöhemmin Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen eli Maastrichtin sopimukseen. Asia ei kuitenkaan ollut sillä selvä. Iso-Britannia ja Tanska halusivat jäädä rahaliiton ulkopuolelle ja niille oli pakko myöntää tässä asiassa erivapaus. Myös niin sanottuja lähentymiskriteereitä, eli ehtoja, joiden täytyttyä kansallinen valuutta voitaisiin vaihtaa euroon, pidettiin tiukkoina. Heikommille talouksille niiden saavuttaminen katsottiin jopa mahdottomaksi.
Suomen tie rahaliittoon
Suomen neuvotellessa EU-jäsenyydestä, talous-ja rahaliitosta keskusteltiin hyvin vähän. Asiaa ei jostain syystä pidetty ajankohtaisena. Kenties uskottiin hankkeen vesittymiseen, kuten aikaisemmillakin kerroilla oli tapahtunut.
Suomen liittymisen jälkeen asia nousi kuitenkin nopeasti esille ja lähentymiskriteereihin jouduttiin ottamaan konkreettisesti kantaa. 1990-luvun alun laman aikana pahasti velkaantuneen ja alijäämäisen valtiontalouden sovittaminen raameihin ei tuottanut vaikeuksia, sillä ratkaisut oli päätetty tehdä joka tapauksessa.
Suomi kytki markan ERM -valuuttakurssijärjestelmään lokakuussa 1996 ja huhtikuussa 1998 eduskunta hyväksyi hallituksen tiedonannon talous-ja rahaliiton jäsenyydestä. Vuoden viimeisenä päivänä samana vuonna markan historia itsenäisenä valuuttana päättyi. Euroon liittymiskurssi oli 5,94573.
Euro tuli, näki ja voitti
Euron käyttöönottoa kampanjoitiin laajalti. Esimerkiksi Brysselissä kiersi Eurobussi kertomassa kansalaisille euroon liittyvistä asioista. (Kuva: Euroopan unioni)Seuraava askel oli yhteiseen rahaan siirtyminen. Siirtymäajaksi oli varattu kolme vuotta. Valmisteluja johti 1998 perustettu Euroopan keskuspankki. Rahaliitto täydentyi vielä Kreikalla 2001, mutta Ruotsi ja aikaisemmin erivapauden saaneet Iso-Britannia ja Tanska jäivät ulkopuolelle.
Euroon siirtyminen oli historian suurin rahanvaihto-operaatio. Kaikki sujui ihmeteltävän hyvin ja muutaman päivän kuluttua vuodenvaihteesta muun muassa kaikki pankkiautomaatit syöttivät kansalaisille euroja.
Uuden valuutan arvon opetteleminen sen sijaan on sujunut hitaammin. Vielä monen vuoden jälkeen tavallisten eurooppalaisten ja ekonomistien sekä tilastotieteilijöiden näkemykset poikkeavat jyrkästi toisistaan.
Kansalaiset ovat sitä mieltä, että euroon siirtyminen on nostanut tuntuvasti hintoja. Inflaatioluvut eivät kuitenkaan tue tätä väitettä. Esimerkiksi vuonna 2001 juuri ennen euroon siirtymistä kuluttajahintaindexin keskimääräiseksi vuosimuutokseksi laskettiin 2,6 % kun se taas vuonna 2007 oli 2,5 % (lähde: Tilastokeskus). Toiset hinnat ovat nousseet ja toiset laskeneet, kuten esimerkiksi ostoskorien hintoja vertailtaessa on havaittu.
Euroalueeseen kuuluu 15 EU:n jäsenmaata ja vuonna 2009 mukaan on liittymässä Slovakia. (Kuva: Euroopan komissio)Talouden vakauden ja matalan inflaation tavoitteissa on aivan viime aikoja lukuunottamatta pysytty hyvin. Suomessa usko vahvaan euroon poiki muun muassa pitkät asuntoluotot.
Talous- ja rahaliiton kriteerit ovat sen sijaan ajoittain tuottaneet ongelmia muun muassa liiallisten budjettialijäämien takia. Vahvasti sisäpolittiikkaan liittyvällä sektorilla EU- ja euromaiden valtiovarainministerit ovat valinneet melko pehmeän linjan. Talouskurin saavuttamiseksi on annettu pitkiä siirtymäaikoja.
Euroalue on laajentunut viime vuosina kaksi kertaa. 2006 mukaan tuli Slovenia ja tämän vuoden alussa mukaan liittyivät Malta ja Kypros. Ensi vuoden alussa mukaan tulee vielä Slovakia.
Lisätietoja:
Lisätietoa eurosta ja EU:n talous- ja rahoitusasioista (Euroopan komissio)
Mitä etua eurosta? (Euroopan komission julkaisu)
Eurotietoa ja -pelejä lapsille (Euroopan komissio)
Euron 10-vuotisjuhlarahan sivusto
Euroseteleistä ja -kolikoista (Euroopan keskuspankki)
Euroseteleiden ja -kolikkojen kuvat (Euroopan keskuspankki)
Lähentymiskriteerit (Euroopan keskuspankki)
Euron käyttöönoton kampanjaan liittyneet verkkosivut Suomessa
Teksti: Aluetiedottaja Martti Ruokolainen, Pohjois-Savon Eurooppatiedotus
