EU:n tulliliitto täytti 40 vuotta
EU-maiden välisillä rajoilla on tapahtunut paljon muutoksia neljänkymmenen vuoden aikana. (Kuva: Euroopan komissio)1.7.1968 Euroopan talousyhteisön kuusi perustajajäsentä – Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa – perustivat Euroopan tulliliiton, josta muodostui yhdentyvän Euroopan kivijalka.
Tulliliitto poisti viimeiset tullit ja tullitarkastukset jäsenmaiden väliltä ja toi yhteisen tuontitullijärjestelmän niiden ulkorajoille. Vuonna 2008, neljäkymmentä vuotta tulliliiton perustamisen jälkeen, EU on maailman suurin kauppamahti 20 % osuudellaan maailmankaupasta. Ilman tullimuurien kaatumista jäsenmaiden sisällä ja tehokasta tullivalvontaa niiden ulkorajoilla näin laaja taloudellinen yhdentyminen ei olisi ollut mahdollista. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 4.7. Pariisissa järjestetyssä tulliliittoa juhlistavassa tapahtumassa julistuksen EU:n tullipolitiikan tulevaisuudesta.
Tariffiliitto muuttui tulliliitoksi
Tulliliiton myötä pitkät rekkajonot ovat jääneet historiaan jäsenmaiden välisillä rajoilla. (Kuva: Euroopan komissio)Vuonna 1958 kuusi ensimmäistä jäsenvaltiota perustivat Euroopan talousyhteisön. Ensitöikseen talousyhteisö perusti tariffiliiton, jotta kaikki tullit yhteisön valtioiden välisestä kaupasta voitaisiin poistaa. Jäsenvaltiot sopivat mukauttavansa omat, hyvin erilaiset tariffinsa yhdenmukaiseksi koko yhteisön käsittäväksi tariffiksi. Tariffiliitto toteutui kokonaisuudessaan 1.7.1968 – puolitoista vuotta myöhemmin kuin Rooman sopimuksessa 1957 oli suunniteltu.
Yhteisön sisäiset tullit poistettiin ja käyttöön otettiin yhteiset ulkotullit, joita sovelletaan yhteisön ulkopuolelta peräisin oleviin tavaroihin. Uudet vientimahdollisuudet jäsenmaiden välillä lisäsivät talouden kasvua voimakkaasti. Kun maailmankauppa yleisesti ottaen kasvoi kolminkertaiseksi vuosien 1958 ja 1972 välillä, yhteisön sisällä se yhdeksänkertaistui.
Yhteisön tariffi- ja tullilainsäädäntöä kehitettiin edelleen, jotta yhteisöön tuotavien tavaroihin sovellettaisiin samojen tariffien lisäksi myös yhdenmukaisia tullimääräyksiä paikasta riippumatta. Vuonna 1988 otettiin käyttöön yhtenäisasiakirja tullimenettelyjen yksinkertaistamikseksi, millä korvattiin jopa 150 jäsenvaltioiden aikaisemmin käyttämää erillistä asiakirjaa. Myös muuta kaupan alan lainsäädäntöä oli kehitettävä tariffiliiton muuttamiseksi todelliseksi tulliliitoksi.
Kun EU:n yhtenäismarkkinat lopulta toteutuivat 1993, loppuivat myös tullitarkastukset EU-maiden välisillä rajoilla, mukaan lukien yhtenäisasiakirjan käyttö. Vuonna 1994 poistui kansallisten tullihallintojen tehtävä kantaa valmiste- ja arvonlisäveroja jäsenvaltioiden välillä. Yhtenäismarkkinoiden myötä koottiin myös koko yhteisön tullilainsäädäntö yhdeksi säädökseksi eli tullikoodeksiksi. Tällä tavoin yhteisön perustana oleva tulliliitto tuli kaikkien tietoisuuteen.
Yhtenäismarkkinoiden periaatteina toimivat neljä vapautta – tavaroiden, ihmisten, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus – eivät olisi mahdollisia ilman tulliliittoa. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995, liittyi se samalla myös suoraan yhtenäismarkkinoihin.
Tulleja ja turvallisuutta EU:n ulkorajoilla
Tullivirkailijoiden työnkuvaan kuuluu muun muassa salakuljetuksen ja terrorismin torjunta. (Lähde: Euroopan komissio)Vaikka tullivirkailijoita on enää vain EU:n ulkorajoilla, heidän asemansa on silti tärkeä unionissa. Tullivirkailijoiden työnkuva ei rajoitu ainoastaan tuontitullien ja -verojen keräämiseen, vaan he myös varmistavat, että ympäristön ja kuluttajien terveyden ja turvallisuuden suojelua koskevia EU:n sääntöjä ja kansainvälisiä sääntöjä noudatetaan. Heidän työnkuvaansa kuuluu olennaisena osana salakuljetuksen, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta sekä poliisia ja poliittista päätöksentekoa palvelevien tilastotietojen kerääminen.
Tullilaitokset käsittelevät 20 % maailmankaupasta. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n satamien ja lentokenttien kautta kulkee vuosittain yli kaksi miljardia tonnia tavaraa. Viime vuonna tullivirkailijat käsittelivät 183 miljoonaa tulli-ilmoitusta ja keräsivät 15 miljardia euroa tuontitulleja EU:n kassaan. Lisäksi he takavarikoivat 79 miljoonaa väärennettyä ja laittomasti valmistettua tuotetta.
Pariisin julistus linjaa EU:n tullipolitiikan tulevaisuutta
Julistus EU:n tullipolitiikan tulevaisuudesta allekirjoitettiin Pariisissa. (Kuva: Ranskan tulli)Heinäkuussa 2008 Euroopan unionin puheenjohtajana aloittanut Ranska järjesti 4.7. Pariisissa 40-vuotiasta tulliliittoa juhlistavan tapahtuman, jossa Euroopan unionin neuvosto hyväksyi julistuksen EU:n tullipolitiikan tulevaisuudesta. Pariisin julistuksessa asetetaan yhteiset strategiset päämäärät EU:n tullihallinnoille siten, että niillä olisi paremmat valmiudet vastata jatkuvasti muuttuvan taloudellisen ympäristön asettamiin haasteisiin.
Julistuksessa todetaan, että neljänkymmenen vuoden aikana tullihallintojen tehtävät ovat laajentuneet valvonnasta ja tullimaksujen kantamisesta kokonaisvaltaisemmiksi. Tehtävät painottuvat nykyään turvallisuuden edistämiseen, kaupan helpottamiseen ja Euroopan unionin taloudellisten etujen suojelemiseen.
2000-luvun haasteisiin vastaamisessa on tärkeää, että tullihallinnot säilyttävät tasapainon laillisen kaupan helpottamisen sekä Euroopan yhteison ja sen alueen kansalaisten turvallisuuden varmistamisen välillä. Julistus linjaa, että tullihallintojen tulisi panostaa toimintojensa nykyaikaistamiseen ja tehostamiseen sekä monitahoisiin riskeihin varautumiseen ja reagointikykyyn. Lisäksi tullihallintojen tulisi jatkossakin huolehtia kattavasti tehtävistään ja palveluistaan tiedottamisesta.
Lisätietoja:
Tulliliitto 40 vuotta (Euroopan komissio)
Euroopan unionin toiminta: tulli (Euroopan unionin portaali)
