Brysselissä neuvoteltu ilmastopaketti jakaa mielipiteitä
Joulukun huippukokouksessa tehtiin kauaskantoisia päätöksiä, erityisesti koskien ilmastopakettia, talouden elvytyspakettia ja Lissabonin sopimusta. (Kuva: Euroopan unionin neuvosto)Eurooppa-neuvosto pääsi 11.-12. joulukuuta sopuun kolmesta isosta aiheesta: EU:n ilmasto- ja energiapaketista, talouden elvytyspaketista sekä Lissabonin sopimuksesta. Ilmastopaketista tuli kompromissi, jonka tehokkuudesta ei olla yksimielisiä. Lissabonin sopimuksesta järjestetään Irlannissa uusi kansanäänestys ja EU:n talouden elvyttämisestä jäsenmaiden johtajat antoivat poliittisen sitoumuksensa.
Kaikki saavat sittenkin pitää oman komissaarinsa
Lissabonin sopimuksen purkkiin saamiseksi Irlannille tehtiin pieniä myönnytyksiä. Vastapalveluksena Irlanti järjestää ensi kesänä tai viimeistään alkusyksystä uuden kansanäänestuksen Lissabonin sopimuksesta. Lissabonin sopimusta muutettiin siten, että jokainen maa saa edelleen pitää oman komissaarinsa. Alun perin komission kokoonpanoa oli tarkoitus supistaa siten, että komission jäsenten määrä olisi kaksi kolmasosaa jäsenmaiden määrästä ja komissaarien paikat olisivat kiertäviä. Päätös sopii hyvin Suomelle, sillä myös Suomen alkuperäisenä tavoitteena oli pitää oma komissaari. Kansanäänestyksessä on se riski, että Irlanti äänestää jälleen sopimusta vastaan. Irlannin hallitus kuitenkin sitoutuu siihen, että Lissabonin sopimus pyritään ratifioimaan ennen ensi vuoden loppua.
Teollisuus on tyytyväinen energia- ja ilmastopakettiin, mutta ympäristöjärjestöt kritisoivat
Ilmasto- ja energiapakettineuvotteluissa jäsenmaille annettiin paljon myönnytyksiä. Tärkeät teollisuudenalat saavat ilmaisia päästöoikeuksia. (Kuva: Euroopan komissio)EU-maiden johtajat pääsivät sopuun EU:n ilmasto- ja energiapaketista. Jos Euroopan parlamentti hyväksyy paketin, tulee unionin päästövähennystavoitteista laillisesti sitovia. Puheenjohtaja Ranskan mukaan sovittu energia- ja ilmastopaketti on ilmastonsuojelun kannalta historiallinen, ja Eurooppa-neuvosto iloitsi EU:n johtavasta asemasta ilmastonsuojelussa. EU:n energia- ja ilmastopaketin mukaan 12% päästöoikeuksista jaetaan ensin uusien jäsenmaiden kesken, loput 88% kaikkien 27 maan kesken.
Eurooppalaisen Suomen ja Ulkopoliittisen Instituutin järjestämässä Jälkilöylyt-tilaisuudessa 15. joulukuuta kommentaattorina toiminut Kauppalehden Brysselin kirjeenvaihtaja Arno Ahosniemi muistutti paketin sisältämistä riskeistä. Jäsenmaille annettiin paljon myönnytyksiä. Päästöoikeuksien laskukaava on niin monimutkainen, että komission voi olla vaikea näyttää toteen ettei jäsenmaa noudata sovittuja sitoumuksia. "Ilmastopaketti on energiatehokkuuden voitto, muttei ilmaston voitto", sanoi Ahosniemi, ja heitti ilmaan: "vaikka EU ei tinkinyt tavoitteistaan, saavutetaanko tavoitteet tällä tavoin?"
Tärkeille teollisuudenaloille jaetaan ilmaiseksi päästöoikeuksia. Suomen sai kaikki tavoitteensa läpi, metalli- ja metsäteollisuus saa ison osan päästöistään ilmaiseksi. Jälkilöylyt-tilaisuudessa kansanedustaja Heidi Hautala kritisoi Eurooppa-neuvostoa siitä, että se otti lainsäätäjän roolin, vaikka neuvoston pitäisi olla suurten linjojen vetäjä. Vaikka päätös olikin kompromissi, kukaan ei kuitenkaan kiistä, etteikö EU astuisi uuden paketin myötä ilmastonsuojelussa maailman johtoon.
Elvytyspaketti
Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan komission laatiman Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, joka on määrältään noin 1,5 prosenttia Euroopan unionin BKT:sta (eli noin 200 miljardia euroa). Jäsenmaiden johtajat antoivat poliittisen sitoumuksensa siitä, että unionin taloutta pitää elvyttää. Konkreettiset toimet jäivät kunkin jäsenmaan päätettäväksi. Elvytyksen muoto jakaa Ahosniemen mukaan EU:ta kahteen leiriin. Budjettipolitiikkaa ja vakautta korostavat esimerkiksi Saksa ja Suomi, kun taas lisää velanottoa kannattavat esimerkiksi Italia, Ranska ja Iso-Britannia.
Lisätietoja:
Brysselin Eurooppa-neuvosto 11. ja 12. joulukuuta 2008 – Puheenjohtajan päätelmät
