Finanssikriisi kuokkavieraana euron 10-vuotisjuhlissa
Suomi siirtyi käyttämään euroa tilivaluuttana tammikuussa 1999. Käteiseurot tulivat käyttöön vuonna 2002. (Kuva: Euroopan komissio)Eurojärjestelmä on tuonut vakautta Suomen talouteen, mutta samaan aikaan kuluttajien hintatietoisuus on kateissa. Kymmenvuotissyntymäpäiväänsä viettävää eurojärjestelmää ja sen kääntöpuolta pohdittiin Turussa seminaarissa, jossa näkemyksiään esittivät niin talouselämän teorian kuin käytännönkin asiantuntijat.
Suomen valuuttojen lähihistoriaa: Riksi, rupla, markka ja euro
Reilu sata vuotta sitten tapahtui edellinen muutos – vaihdos riikintaalereista eli rikseistä ja ruplista pelkkään ruplaan ja pian sen jälkeen omaan valuuttaan. Markka otettiin käyttöön huhtikuussa 1860. "Nimeä "markka" ei tuolloin käytetty missään muualla, ja nimi valittiin kilpailulla. Muita ehdotuksia olivat muun muassa sataikko, omena ja suomo", valottaa markan historiaa Euroopan komission Suomen edustuston tiedotuspäällikkö Marjatta Hautala. "Eurobarometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat yhteiseen valuuttaan nykyään hyvin myönteisesti. 80 prosenttia suomalaisista pitää euroa hyvänä asiana", kertoo Hautala.
Pitkän linjan euroasiantuntija on tyytyväinen, kun EU-maat ryhtyivät yhteistoimiin tiukassa taloustilanteessa
“Eurooppa ottaa Yhdysvalloista lähtöisin olevat talousongelmat vastaan integroituneempana kuin koskaan aikaisemmin”, arvioi emeritusprofessori Paavo Okko.
Vaikka talouden taantuma uhkaa koko EU:ta, paatuneeksi euronkannattajaksi tunnustautuva professori Okko näkee finanssikriisin heikentämän taloustilanteen Suomen kannalta edullisempana kuin 1990-luvun alun tilanteen. “Tosin kasvu- ja vakaussopimusta ei ole tehty elvyttämään”, Okko huomauttaa.
Euroopan keskuspankki (EKP) toimii Okon mukaan hyvänä vakauttamisen välineenä. Euroalueen ulkopuolella pysytelleet Iso-Britannia ja Ruotsi ovat myös mukana keskuspankin toiminnassa.
Finanssikriisin takia EKP on sopinut uusista säännöistä, joista etenkin talletussuoja voisi Okon mukaan olla voimassa aina.
“Olisi erittäin tärkeää, että talletussuoja harmonisoitaisiin jokaisessa EU-maassa. Alkusyksyllä Turustakin siirtyi talletuksia Irlantiin asti”, Okko kuvailee.
“Euron hyöty Suomelle näkyy tällä hetkellä lyhyiden korkojen tilastoista. Pienen valuutan korot olisivat todella korkealla, mutta ison valuutan edut näkyvät pienempinä koron nousuina”, linjaa Okko euron hyötyjä Suomelle.
Eurot tulevat, ratkeaako lompakko?
Euroalueen historiaa ja tulevaisuutta pohdittiin Varsinais-Suomen TE-keskuksen Yritys-Eurooppa-verkoston, Euroopan komission Suomen edustuston ja ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen järjestämässä seminaarissa Turussa 9. joulukuuta. (Kuva: Eurooppatiedotus)“Euroajan lähestyessä seitsemän vuotta sitten ihmiset olivat huolissaan siitä, pitääkö lompakko uusia, koska eurosetelit olivat kooltaan markkaseteleitä suurempia. Onneksi uusi viisikymppinen ei ollutkaan entistä pidempi ja hyvin mahtuivat”, muistelee finanssineuvos Rauno Niinimäki.
Euron kilkutellessa ovella arkipäivän huolena oli myös se, kuinka kauppiaat alkavat pyöristää summia uudella valuutalla. “Euroa koskivat ihan samat pyöristyssäännöt kuin markka-aikana”, tarkentaa Niinimäki. “Kahvikupin hinnassa nousua on ehkä ollut, mutta kuluttajahintaindeksi on pysynyt ennallaan.”
Suomalaisten hintatietoisuus on huonontunut euroaikana
“Kun eurot tulivat käyttöön, ihmisten käsitykset hinnoista sekaantuivat ihan täysin”, toteaa Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Anu Raijas. “Markka-aikaan verrattuna hintatietoisuus on vaan huonontunut.”
Hintatietoisuuteen eli siihen, kuinka tarkkaan kuluttaja osaa määritellä jonkun tuotteen hinnan, vaikuttaa hintamielikuva. “Esimerkiksi italialaiset eivät ole hyväksyneet euroja ja koska he eivät pidä euroista, he kokevat euron käytön vaikeana”, kertoo Raijas. “Yksi merkittävä syy suomalaistenkin huonoon hintatietoisuuteen on se, että Suomessa tukeudutaan vielä vanhaan markkaan”. Hintatietoisuutta mittaava eurobarometri kertoo, että 75% suomalaisista ajattelee hintoja vain euroissa, kun taas 16 % ajattelee yhä sekä euroja ja markkoja. Tämä suhde on pysynyt samana usean vuoden ajan.
Myös maksuvälineiden muutos saattaa vaikuttaa Anu Raijaksen mukaan siihen, kuinka tarkkaan hintoja tunnetaan. “Ja mitä suurempi summa on kyseessä, sitä enemmän tukeudutaan markkaan. Voi olla, että elintason nousun aiheuttaa tiettyä piittaamattomuutta elintarvikkeiden hinnoista”, arvioi Raijas.
Takana vuosikymmen euroaikaa, edessä euromaksualue SEPA
SEPA eli yhteinen euromaksualue (single euro payment area) on alue, jossa kaikki euromaksut ovat kuin kotimaan maksuja. (Kuva: Euroopan komissio)“SEPA:n tuoma muutos koskee kaikkia muita, paitsi niitä, jotka elävät puhtaassa vaihdantataloudessa”, lupaa Jussi Snellman Finanssialan Keskusliitosta. Yhteisen euromaksualueen toteutuminen riippuu monesta asiasta: lainsäädännön yhtenäistämisestä, yritysten käyttäytymisestä sekä pankkien aktiivisuudesta.
"Suomessa tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä siirrytään SEPA-tilisiirtoihin", Snellman kertoo. Yksityiselle kansalaiselle SEPA ei tule aiheuttamaan paljoakaan muutoksia, vaan se vaikuttaa lähinnä yritysten toimintaa tehostavasti. Jussi Snellman sanoo, että yksi haaste liittyy IBAN-tilinumeroihin: "Pitää muistaa oma tilinumeronsa neljä numeroa aiempaa pidempänä."
SEPA tulee myös vaikuttamaan palkanmaksun aikatauluun muutamalla tunnilla ja palkat rapsahtavat tilille noin kolmen aikaan aamuyöstä. "Joutuu odottelemaan taksijonoon asti", havainnollistaa Snellman.
Ulkomaankaupasta riippuvaiselle Suomelle euroista on edelleen etua
Euron etuja perusteltiin 10 vuotta sitten ennen kaikkea korostamalla yhteisvaluutan vakautta. Finanssineuvos Ninimäen mukaan vakaushyödyn lisäksi korostettin valuutanvaihtokustannuksien poistumista ja euroalueen sisäisen kaupan lisääntymistä. "Suomen kannalta vakaushyödyt olivat erittäin tärkeitä, koska Suomen talouden vakaushistoria ei ole ollut kehuttava", summaa Niinimäki.
"Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavan yrittäjän näkökulmasta euron käyttöönotto on helpottanut keskittymistä olennaiseen eli kaupankäyntiin. Aiemmin reunavaluutan edustajaa saatettiin jopa pyytää maksamaan, jotta asiat etenevät", kuvailee turkulaisen Nordic ID:n toimitusjohtaja Jorma Lalla.
"Valitettavasti nyt dollarin ja punnan heikkeneminen vaikeuttaa yritysten tilannetta. Jenkkikonttorissa on vaan eteisessä valot päällä", Lalla pahoittelee. "Joka tapauksessa yrityksen näkökulmasta euroalueesta on vaikeaa löytää haittapuolia."
Talouskeskustelu jatkuu Oulussa, Mikkelissä ja Kajaanissa
Seuraavaksi euroalueen taloustilannetta tarkkaillaan Oulussa, jossa aiheesta järjestetään seminaari 29. tammikuuta. Lisätietoja saa Pohjois-Pohjanmaan Eurooppatiedotuksesta (sari.matinaho@formin.fi).
Helmikuussa myös lapsilla on mahdollisuus tutustua talouteen ja tavata inflaatiohirviö Mikkelissä. Tilaisuudet sekä vanhemmille että nuoremmille järjestetään 18. helmikuuta. Lisätietoja antaa Etelä-Savon Eurooppatiedotus (sanna.silventoinen@formin.fi).
Seuraavana päivänä, 19. helmikuuta 2009, SEPA:sta ja EU:n taloustilanteesta keskustellaan Kajaanissa. Lisätietoja saa Kainuun Eurooppatiedotuksesta (soila.korhonen@formin.fi).
Teksti: Satakunnan aluetiedottaja Kanerva Kuisma ja Varsinais-Suomen aluetiedottaja Juhana Tuomola
Lisätietoja:
Euron vaikutukset kuluttajahintoihin, Tietosivu 2/2008
Eurooppatiedotus 1.2.2008: Yhteinen euromaksualue SEPA käynnistyi
