Suomalaisyritykset liian ujoja lobbaamaan
Panelisteina toimineet Euroopan parlamentin jäsenet kertoivat kokemuksistaan ja antoivat lobbausohjeita paikalla oleville yrityksille. (Kuva: AmCham Finland)"Suomalaisilla yrityksillä ei ole verkostoa Brysselissä. Ne kuvittelevat olevansa liian pieniä saadakseen äänensä kuuluville EU:ssa ", aloitti edunvalvontatoimiston Kreabin päällikkö Georg Danell Amerikkalaisen kauppakamarin järjestämän paneelikeskustelun 13. helmikuuta.
Paneelin aiheena oli lobbaus eli edunvalvonta: "Miksi ja miten kannattaa lobata EU:ssa". Danell kritisoi suomalaisia yrityksiä siitä, että ne viestivät vain omalle hallitukselleen ja toivovat viestin menevän sitä kautta perille EU:n lainsäätäjille. Danell kehotti yrityksiä olemaan aktiivisempi ja olemaan suorassa yhteydessä Brysselin päättäjiin.
Lasse Lehtinen (SDP/PES) kertoi havainneensa, että Suomessa lobbauksella on negatiivinen kaiku. Myös yleisön joukossa istuneiden lobbareiden mielestä suomalaiset ovat turhaan ujoja ja esimerkiksi italialaiset lobbarit osaavat ajaa paremmin etujaan. Lehtinen on toiminut ennen MEPiksi ryhtymistään myös edunvalvojana ja kertoi että tarjoamalla informaatiota hyvä lobbari tekee lähes puolet lainsäätäjän työstä. Vaikeinta päättäjälle on pitää tasapaino eri edunvalvojien tuoman informaation välillä. Lehtinen kuitenkin varoitti yhteistyön loppuvan hyvin lyhyeen, jos lobbari jää kiinni väärien tiedojen antamisesta. Anneli Jäätteenmäen (Keskusta/ALDE) mielestä edunvalvonta on olennainen osa demokratiaa, sen pitää vain olla avointa ja rehellistä.
Sirpa Pietikäinen (Kokoomus/EPP-ED) antoi selvät ohjeet lobbareille:
- ole ajoissa liikkeellä
- tunne EU:n päätöksentekojärjestelmä ja lobbaa oikeassa vaiheessa oikeata tahoa
- kerro lyhyesti ja konkreettisesti ehdotuksesi. Muutama napakka esite on parempi vaihtoehto kuin paksu pumaska
- lobbaa yhtä MEPiä kerrallaan, vaikka se onkin työlästä
- yritä miettiä ongelmaa muiden intressiryhmien kantilta ja tarjoa vaihtoehtoja: "jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa"
MEPit havainnollistivat ohjeitaan kertomalla kokemuksistaan yritysten epäonnistuneista lobbauksista ja lopputuloksen esittämistä mediassa tyylillä "Suomea syrjitään EU:ssa", vaikka syynä on saattanut olla huono asian esittely ja pelisääntöjen ymmärtämättömyys.
Yritykset halusivat tietää onko yksityisen yrityksen mahdollista lobata suoraan vai onko toimittava sateenvarjo-organisaation välityksellä. Satu Hassi (Vihreät/EFA) kehotti ottamaan suoraan yhteyttä päättäjiin, sillä hänen mielestään yrityksillä on joskus tuoreempia ja ympäristöystävällisempiä näkemyksiä kuin konservatiivisemmilla edunvalvontaorganisaatioilla.
Lobbaus on pyrkimystä vaikuttaa päätöksentekijöihin olemalla heihin suoraan yhteydessä
Saadakseen kulkuluvan lobbaajien on sitouduttava noudattamaan parlamentin sääntöjä. Lobbaajien tulee muun muassa esitellä itsensä ja taustaorganisaationsa sekä ilmoitettava mitä intressiä he ovat ajamassa. (Kuva: Euroopan komissio)Euroopan parlamentin jäsenet joutuvat äänestämään hyvinkin erilaisista aiheista. Tietoa on kerättävä mahdollisimman paljon kaikilta tahoilta. Lobbarit ovat oman alansa asiantuntijoita ja näin luonnollinen tietolähde päättäjille. Euroopan parlamentilla on oma rekisterinsä, jonka perusteella myönnetään kulkulupia etujärjestöille parlamentin tiloihin, jotta heillä olisi mahdollisuus tavata europarlamentaarikkoja, avustajia ja virkamiehiä sekä osallistua kokouksiin. Myös Euroopan komissio on perustanut viime kesänä oman rekisterinsä organisaatioille, jotka pyrkivät valvomaan etujaan komission EU-politiikan suunnittelussa.
Edunvalvojien joukkoon mahtuu muun muassa lakiasiaintoimistoja, työmarkkinajärjestöjä, yksityisten yritysten lobbareita ja kansalaisjärjestöjä. Lisäksi Brysselissä toimii eri maiden suurlähetystöjä ja alueellisia toimistoja. Brysselissä on noin 15 000 lobbaustoimistoa ja niistä vain tuhat on rekisteröitynyt. Rekisteröityminen on vapaaehtoista, mutta rekisteröityessään edunvalvojien on allekirjoitettava menettelysäännöt, joilla koordinoidaan kanssakäymistä virkamiesten kanssa. Rekistereiden tarkoituksena on lisätä avoimuutta edunvalvonnassa. Avoimuudella taas yritetään lisätä kansalaisten luottamusta EU-päätöksentekoon.
Lisätietoja:
Avoimuutta lobbaukseen, Eurooppatiedotus 24.7.2008
Alexander Stubb: Tarvitseeko lobbaus sääntöjä? 7.9.2007
Suomen mahdollisuudet vaikuttaa valmisteilla olevaan EU-lainsäädäntöön
