Eurooppavaalit ohi – miten tästä eteenpäin?
Eurooppalaiset ovat äänestäneet ja Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit vuosille 2009-2014 on valittu. Uusi parlamentti aloittaa työnsä 14. heinäkuuta, mutta ensin parlamentaarikkojen on järjestäydyttävä poliittisiin ryhmiin ja valiokuntiin.
Uudet mepit pääsevät äänestämään ensimmäistä kertaa heinäkuun 14. päivän täysistunnossa. Tuolloin valitaan parlamentin puhemies. (Kuva: Euroopan parlamentti)Vaalien jälkeisellä ensimmäisellä viikolla eletään hiljaiseloa, sillä kaikkien maiden lopulliset tulokset eivät ole vielä varmistuneet. Poliittiset ryhmät kokoontuvat virallisesti vasta 29. kesäkuuta, mutta osalla on keskinäistä yhteydenottoa jo aikaisemmin. Huomattavaa on se, että vaikka uudet mepit on jo valittu, vanhojen parlamentaarikkojen mandaatti jatkuu heinäkuun 14. päivään saakka. Vanhat mepit voivat siis edelleen osallistua ryhmiensä kokouksiin uusien rinnalla.
Osa poliittisista ryhmistä on vielä järjestäytymättä ja täydentymättä. Yksittäisten itsenäisten meppien ja ensimmäistä kertaa parlamenttiin nousseiden puolueiden on neuvoteltava valitsemansa poliittisen ryhmän kanssa sen jäsenyydestä. Kirjallinen hyväksyntä jäsenyydestä edellytetään kummaltakin osapuolelta ennen kuin hyväksyntää parlamentilta pyydetään. Virallisesti puolueryhmät ovat selvät vasta ensimmäisessä täysistunnossa heinäkuussa. Silloin tarkentuu myös vaalitulosten poikkeuksellisen suuren ’muiden’ ryhmän tarkempi jako.
Puhemies valitaan ensimmäisessä täysistunnossa
Parlamentin puheenjohtajuus on yleensä ollut 2,5 vuoden pesti, jota on kierrätetty herrasmiessopimuksella kahden suurimman poliittisen ryhmän EPP-ED:n ja PES:in kesken. Koska EPP-ED on nyt suurin ryhmä, niin se saa suurella todennäköisyydellä ehdokkaansa yhdelle kaudelle puhemieheksi. Toinen ehdokas määräytyy siten, minkä ryhmän kanssa EPP-ED neuvottelee ja saa äänien enemmistön puhemiehestä valittaessa. Jokainen ryhmä voi kuitenkin asettaa oman ehdokkaansa.
Puhemies ohjaa parlamentin toimintoja ja johtaa täysistunnossa käytäviä keskusteluja. Poliittisessa työssä tukena puhemiehellä on poliittisten ryhmien puheenjohtajat, jotka yhdessä muodostavat puheenjohtajakokouksen. Kokous määrittelee täysistuntojen asialistan, päättää valiokuntien kokoonpanosta ja suunnittelee lainsäädäntötyötä.
Poliittisten ryhmien kokouksissa jakaannutaan valiokuntiin
Seitsemän uutta meppiä tapaamisessa pääministerin kanssa. Suomesta valittiin 13 edustajaa Euroopan parlamenttiin. (Kuva: Eurooppatiedotus)Valiokuntiin eli työryhmiin, joissa työstetään komission asettamia ehdotuksia, jakaudutaan parlamentin kokoonpanon mukaan. Parlamentin puheenjohtajakokous ehdottaa parlamentin hyväksyttäväksi kunkin valiokunnan koon ja poliittisten ryhmien paikkamäärän kussakin valiokunnassa. Tämän jälkeen poliittiset ryhmät valitsevat sisäisesti ehdokkaansa ja puheenjohtajakokous esittää ne parlamentille. Halutuimpia ovat ulkoasianvaliokunnan ja budjettivaliokunnan paikat, joihin todennäköisesti pääsevät vanhimmat ja kokeneimmat. Tavallisesti uudet mepit saavat valita viimeisenä. Ulkoasianvaliokunnan suosio on sinänsä yllätyksellistä, sillä parlamentilla on vähiten valtaa juuri ulkopolitiikassa.
Jokaista valiokuntaa johtaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Nämä erittäin halutut paikat jaetaan poliittisten voimasuhteiden mukaan. Poliittiset ryhmät sopivat jaosta ja nimittävät omat ehdokkaansa paikoille. Muodollisesti kukin valiokunta äänestää omasta puheenjohtajistostaan. Valiokuntien ensimmäinen järjestäytymiskokous pidetään ensimmäisellä täysistuntoviikolla.
Uuden parlamentin pöytälaatikko on täynnä haasteita
Vallan vaihtuessa vanhalta parlamentilta uudelle kaikki lainsäädäntötyö on tauolla. Heinäkuun ensimäisessä täysistunnossa ei vielä ryhdytä täysmittaiseen parlamenttityöhön, vaan istunto keskittyy EP:n puheenjohtajan äänestykseen ja muuhun parlamentin järjestäytymiseen. Kiireelliset asiat, kuten mahdollinen komission puheenjohtajaehdokkuuden käsittely, otetaan tarvittaessa esille. Komission valintaan kokonaisuudessa tarvitaan myös parlamentin hyväksyntä, mutta se hoidetaan vasta syksyllä.
Syyskuun täysistunnossa parlamentilla onkin jo kädet täynnä työtä. Osa edelliseltä istuntokaudelta jääneitä asioita käsitellään uuden EP:n voimin. Näitä ovat esimerkiksi televiestintäpaketti, jossa keskeisiä kysymyksiä ovat internetin käyttäjien oikeudet. Edellinen parlamentti on vastustanut näiden oikeuksien rajoittamista ennen oikeusviranomaisten tekemää päätöstä. Lisäksi tarkastellaan äitiysvapaan minimipituutta, joka ehdotuksen mukaan olisi vähintään 20 viikkoa. Liikennepolitiikassa käsitellään liikennerikkomuksia toisissa EU-maissa. EP on esittänyt lainsäädäntöä, jolla rikkomuksista voidaan sakottaa, kun nykyään useimmin sakot jäävät maksamatta. Lisäksi agendalla on linja-auto- ja meriliikenteen matkustajien oikeudet.
