Uuden parlamentin ensimmäinen täysistunto on pidetty

Kesäkuun vaaleissa valittu uusi Euroopan parlamentti kokoontui ensimmäiseen järjestäytymisistuntoonsa 14.-16.7. Ranskan Strasbourgissa. Mepit valitsivat istunnossa muun muassa puhemiehensä sekä äänestivät nimityksistä valiokuntiin.

Puolalainen Jerzy Buzek johtaa uuttaa parlamenttia

Puolalainen Jerzy Buzek valittiin Euroopan parlamentin puhemieheksi seuraavaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi (Kuva: Euroopan parlamentti).

Keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän puhemiesehdokas puolalainen Jerzy Buzek valittiin parlamentin puhemieheksi seuraavaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Uusi parlamentti äänesti puheenmiehestään heti ensimmäisen täysistuntonsa alkajaisiksi. Parlamentin puheenjohtaja valittiin salaisella lippuäänestyksellä ja Buzek sai 555 annetuista 644 äänestä. Buzekin ohella puhemieskisassa oli ehdolla ruotsalainen, parlamentin vasemmistoryhmää GUE/NGL edustava Eva-Britt Svensson.

Buzekia tuki hänen oman oikeistolaisen EPP-ryhmänsä lisäksi myös parlamentin kaksi seuraavaksi suurinta ryhmää, sosialistit ja liberaalit. Buzekin valinta on historiallinen, sillä EU:n korkeimpiin johtotehtäviin valittiin ensimmäistä kertaa itäeurooppalainen henkilö. Eri poliittisten ryhmien johtajat korostivatkin päivän historiallisuutta, 20 vuotta Berliinin muurin kukistamisen jälkeen ja viisi vuotta sen jälkeen, kun europarlamenttiin saapuivat ensimmäiset Itä-Euroopan edustajat. Buzek, 69, toimi Puolan pääministerinä vuosina 1997–2001. Hänet valittiin EU-parlamenttiin ensimmäisen kerran vuonna 2004.

Puheenjohtajan lisäksi parlamentti valitsi 14 varapuhemiestä sekä kuusi kvestoria. Kvestorit ovat meppien "luottamusmiehiä" eli hoitavat sellaisia hallinnollisia tehtäviä, jotka liittyvät suoraan parlamentin jäseniin. Suomalaisia varapuhemiesten ja kvestoreiden joukossa ei ole. Puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien toimikausi on kaksi ja puoli vuotta. Parlamentin vaalikausi on viisi vuotta, joten kauden puolivälissä valitaan uudet viranhaltijat.

Suomalaiset mepit ovat löytäneet omat valiokuntansa

Suomalaiset mepit ovat aloittaneet työnsä Euroopan parlamentissa (Kuva: Juha Roininen).

Euroopan parlamentissa on 20 pysyvää valiokuntaa, joihin europarlamentaarikot jakaantuvat valmistelemaan täysistuntotyötä. Tavallisesti valiokunnat kokoontuvat yksi tai kaksi kertaa kuukaudessa Brysselissä, useimmiten kahtena päivänä kerrallaan. Valiokuntajäsenyyksillä on europarlamentissa merkitystä, sillä ne määräävät pitkälti sen, minkä alan asioiden parissa kyseinen meppi tulee viisivuotiskaudellaan toimimaan. Kukin meppi voi olla varsinaisena jäsenenä yhdessä valiokunnassa ja varajäsenenä toisessa.

Suomalaismeppejä kiinnosti eniten parlamentin ympäristövaliokunta, joka on perinteisesti ollut yksi keskeisimmistä valiokunnista. Lopuksi Satu Hassi (vihr.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) saivat paikan valiokunnasta. Valiokuntapaikkojen jaossa pätee nokkimisjärjestys, jonka mukaan kokeneemmat tai esimerkiksi ministerinä toimineet mepit pääsevät helpommin raskaimpiin valiokuntiin. Kaiken kaikkiaan suomalaiset edustajat pääsivät parlamentin halutuimpiin valiokuntiin. Ympäristövaliokunnan lisäksi Suomella on vahva edustus ulkoasiainvaliokunnassa, kun sekä Heidi Hautala (vihr.) että Anneli Jäätteenmäki (kesk.) pääsivät siihen.

Suomalaiset europarlamentaarikot sijoittuvat seuraaviin valiokuntiin (suluissa varajäsenyys):

Sari Essayah (kd.): työllisyys- ja sosiaaliasiat (talous- ja raha-asiat)
Carl Haglund (rkp): budjetti, kalatalous (talous- ja raha-asiat)
Satu Hassi (vihr.): ympäristö (teollisuus ja energia)
Heidi Hautala (vihr.): ulkoasiat, ihmisoikeudet (oikeudelliset ja sisämarkkina-asiat)
Ville Itälä (kok.): liikenne, talousarvion valvonta (maatalous)
Liisa Jaakonsaari (sd.): työllisyys- ja sosiaaliasiat (ulkoasiat)
Anneli Jäätteenmäki (kesk.): ulkoasiat (perustuslakiasiat)
Eija-Riitta Korhola (kok.): sisämarkkina- ja kuluttajansuoja-asiat (teollisuus ja energia)
Riikka Manner (kesk.): aluekehitys (budjetti)
Sirpa Pietikäinen (kok.): ympäristö (tasa-arvo, talous- ja raha-asiat)
Mitro Repo (sd.): sisämarkkina- ja kuluttajansuoja-asiat (kulttuuri ja koulutus)
Timo Soini (ps.): kulttuuri ja koulutus
Hannu Takkula (kesk.): kulttuuri ja koulutus (teollisuus ja energia)

Valiokuntien johdossa on myös suomalaista väriä – Heidi Hautala (vihr.) valittiin EU-parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan puheenjohtajaksi. Nimitys on merkittävä, sillä valiokuntien puheenjohtajuudet ovat europarlamentissa vaikutusvaltaisia ja arvostettuja luottamustoimia. Hautala haluaa ajaa uudessa tehtävässään muun muassa naisten oikeuksia maailmanlaajuisesti. Hautala on ainut suomalainen, joka pääsi valiokunnan puheenjohtajaksi. Lähes kaikki puheenjohtajuudet menivät EU:n suurten jäsenmaiden meppien hoidettavaksi. Valiokuntien keskustelut ovat yleisölle avoimia ja niitä voi seurata suorien lähetysten avulla.

Uusi parlamentti keskusteli myös Tšekin EU-puheenjohtajakauden tuloksista ja kuuli Ruotsin EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Ruotsi painottaa agendassaan ilmastokysymyksiä, Itämeren suojelua sekä tasa-arvoa.