Islanti haki Euroopan unioniin

Islannin hallituksen esitys EU-jäsenyydestä sai enemmistön hyväksynnän maan parlamentissa torstaina 16.7. Euroopan pohjoisin maa on nyt liittynyt EU-hakijoiden joukkoon. Liittymisprosessista povataan ripeää.

Islannin pääelinkeino on kalastus. (Kuva: Johannes Jansson, Pohjoismaiden neuvosto)

Torstaina Islannin parlamentti eli altingi äänesti hallituksen EU-jäsenyyshakemuksesta ja antoi puoltavan lausunnon äänin 33-28. Kaksi kansanedustajaa ei äänestänyt. Islannin pääministeri Johanna Sigurdardottir luovutti hakemuksen puheenjohtajamaalle Ruotsille äänestyksen jälkeen. Pääministeri toivoo jäsenhakemuksen käsittelyä 27.7. pidettävässä EU:n neuvoston ulkoministerikokouksessa, jolloin jäsenneuvotteluiden alkamisesta voitaisiin päättää vielä vuoden loppuun mennessä.

Islanti on lämmennyt EU-jäsenyydelle maata viime vuodesta koetelleen vakavan talouskriisin myötä. Arvioiden mukaan yli puolet maan kansalaisista on jäsenyysneuvottelujen aloittamisen kannalla, vaikka itse liittyminen ei vielä saa niin suurta tukea.

Islannin ETA-jäsenyys helpottaa liittymistä EU:iin

Tällä hetkellä EU:n ja Islannin välisiä talous- ja kauppasuhteita määrittää pääasiassa Islannin jäsenyys Euroopan talousalueessa. Tammikuusta 1994 voimassa ollut ETA-jäsenyys on mahdollistanut Islannille pääsyn EU:n sisämarkkinoille. Jäsenyyden seurauksena Islanti on myös omaksunut EU:n lainsäädäntöä, poikkeuksena kalastus- ja maataloussäädäntö. Islanti on nykyisistä jäsenhakijoista ainoa maa, joka jo valmiiksi kuuluu Schengen-alueeseen eli Islantiin matkustaessa ei tarvitse jonottaa passintarkastuksessa. Osana Schengen-sopimusta kuuluu myös yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Lisäksi yhteistyötä EU:n ja Islannin välillä on maahanmuuttopolitiikassa.

Pyhäksi Johannaksi ristitty pääministeri Johanna Sigurdardottir aloitti kautensa huhtikuun vaalivoiton jälkeen. (Kuva: Islannin valtioneuvoston tiedotustoimisto)

Islannin hakemuksen jättämisen jälkeen EU:n neuvoston on pyydettävä komission lausunto (avis) hakemuksesta. Lausunnon laatimisprosessi käynnistyy, kun komissio antaa hakijamaalle laajan kysymyslomakkeen, jonka vastausten pohjalta komissio tekee myös oman arvionsa. Kysymysten vastaaminen vaatii panostusta, mikä saattaa olla hallinnollisesti pienikokoiselle Islannille työlästä. Pohjoismaat ovat tarjoutuneet tukemaan Islantia teknisesti. Jos neuvosto pyytää komissiolta lausuntoa heinäkuussa, se voisi valmistua vielä tämän vuoden aikana ja päätös jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta olisi mahdollista käsitellä joulukuun Eurooppa-neuvostossa.

Kalastuskysymykset saattavat hiertää neuvotteluja

Jäsenneuvottelut voidaan nopeimmillaan aloittaa jo ensi vuonna. Neuvottelujen alussa tehdään EU:n ja Islannin lainsäädännön vertailu (ns. screening). Komission tekemän screening-raportin pohjalta jäsenmaat asettavat ehdokasmaalle arviointiperusteet (benchmarks), joilla arvioidaan maan etenemistä liittymisprosessissa. Komissio raportoi etenemisestä syksyisin julkaistavassa etenemisraportissa. Itse neuvottelut koostuvat 35:stä neuvotteluluvusta, jotka avataan ja suljetaan jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Asioiden käsittely käydään komission ja hakijamaan välillä, minkä aikana ehdokasmaa työstää lainsäädäntöään EU:n säädäntöä vastaavaksi. Neuvottelujen päätyttyä jäsenmaat hyväksyttävät liittymispäätökset, minkä Suomessa tekee eduskunta. Ehdokasmaan liittymiseen tarvitaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä.

Islannin jäsenneuvotteluiden odotetaan etenevän joutuisasti, sillä maa on jo omaksunut EU-lainsäädäntöä: Islanti on toimeenpannut ETA-sopimuksen kautta noin 20-22 lukua 35:stä. Kipukohtia saattaa syntyä kalastuksen osalta. Ongelmallisiksi muodostunevat neuvottelut kalastuskiintiöistä, EU-maiden pääsystä Islannin kalavesille ja yleensä kalastusteollisuuden avaamisesta ulkomaisille investoinneille. Maatalous ja valaanpyynti ovat aiheita, jotka myös saattavat vaatia tarkempia neuvotteluja. Liittymismenettelyt ovat monimutkaistuneet ajoista, jolloin Suomi liittyi unioniin, joten tämänkin vuoksi eteneminen saattaa olla hidasta. On huomioitava myös Balkanin maiden eteneminen: EU suosii maiden liittämistä ryhminä ennemmin kuin yksi kerrallaan, joten Islannin neuvotteluja saatetaan käsitellä rinnakkain esimerkiksi Kroatian neuvottelujen kanssa.

Suomi tukee Islannin jäsenyyspyrkimyksiä ja on valmis antamaan teknistä tukea jäsenyysprosessin aikana. Lissabonin sopimus ei ole Suomen näkemyksen mukaan edellytys jatkolaajentumiselle eikä Islannin prosessin etenemistä tule sitoa muiden hakijamaiden etenemiseen, vaan olisi huomioitava Islannin omat edellytykset ja ansiot.

Islannin pääministeri vie Islantia EU:iin

EU-jäsenyyttä ajavat maan suurin puolue sosiaalidemokraatit. Poliittinen kenttä ei tosin yksimielisesti ole jäsenyyden kannalla: toinen hallituspuolueista vasemmistovihreät vastustavat liittymistä, samoin konservatiivinen itsenäisyyspuolue. Hallitus esittää myös kansanäänestyksen järjestämistä liittymisen ollessa ajankohtaista.

Islannin 300 000:sta asukkaasta vajaa puolet asuu maan pääkaupungissa Reykjavikissa. Kuva viikinki-aiheisesta veistoksesta pääkaupungissa. (Johannes Jansson, Pohjoismaiden neuvosto)

Noin 300 000:n asukkaan Islantia luotsaa sosiaalidemokraatti pääministeri Johanna Sigurdardottir. Pyhäksi Johannaksi ristitty pääministeri nauttii kansan suurta suosiota, sillä häntä pidetään oikeudenmukaisena, vähempiosaisia ja tasa-arvoa puolustavana poliitikkona. Islannissa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit, kun oikeistovetoinen hallitus kaatui tammikuussa maata koetelleen talouskriisin vuoksi. Huhtikuussa islantilaiset äänestivät voittoon sosiaalisdemokraatit, jotka muodostivat enemmistöhallituksen vasemmistovihreiden kanssa. Eduskunnassa, islanniksi altingi, on 63 paikkaa, joista äänestetään joka neljäs vuosi.

Islannin rikkaus on kalastuselinkeino ja Islanti pitää sitkeästi kiinni merellisestä talousalueestaan: maa vastusti englantilaisten troolareiden tunkeutumista alueelle 1950- ja 1970-luvuilla ja voitti "turskasodassa". EU muodostaa Islannille tärkeät markkinat, sillä kalatuotteista yli 70% viedään unioniin. Juuri kalastusneuvotteluista odotetaan hankalia liittymisprosessissa.

Lisätietoa:

Islannin lähetystö EU:ssa
EU:n suhteet Islantiin