Tukholman ohjelma puhutti ministerikokouksessa

EU-jäsenmaiden oikeus- ja sisäasioita hoitavat ministerit kokoontuivat keskustelemaan Tukholman ohjelmasta vuosille 2010-2014. Tukholman ohjelma määrittelee suunnan EU:n toiminnalle poliisi-, raja- ja tulliyhteistyössä, oikeusasioissa sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja viisumipolitiikassa.

Schengen-alueeseen liittyi vuonna 2007 yhdeksän uutta valtiota edellisestä vuoden 2004 laajenemisesta. Vapaan liikkuvuuden alueen kasvattua Schengen-maat ovat sopineet ulkorajavalvonnan tehostamisesta. Kuvassa Puolan ja Ukrainan välinen raja. (Kuva: Euroopan komissio)

Kesäkuussa komissio esitti ehdotuksensa Tukholman ohjelmasta, josta EU-maiden oikeus- ja sisäasiainministerit keskustelivat epävirallisessa OSA-kokouksessa 16-17.7. Tukholmassa. Suomesta kokoukseen osallistuivat oikeusministeri Tuija Brax, sisäasiainministeri Anne Holmlund ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors. Ohjelma on jatkoa Tampereen (1999-2004) ja Haagin (2004-2009) ohjelmille. Keskusteltu ehdotus siirtyy marraskuussa Euroopan parlamentin käsittelyyn, jolloin parlamentti antaa asiasta lausuntonsa. Uudesta monivuotisesta ohjelmasta on suunniteltu päätettävän Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa joulukuussa.

Torstaina tapasivat sisäasiainministerit, jotka keskustelivat muun muassa turvapaikkakäytäntöjen samankaltaistamisesta: "Lähtökohtana on oltava sen takaaminen, että turvapaikanhakijat saavat mahdollisimman samanlaisen vastaanoton ja heidän hakemukset käsitellään mahdollisimman samoin kriteerein riippumatta siitä, mihin jäsenmaahan se saapuvat", Tobias Billström, Ruotsin maahanmuutto- ja turvapaikkaministeri kertoi torstain kokouksen keskusteluista.

Perjantaina olivat vuorossa oikeusministerit, jotka painottivat rikoksen uhrien aseman helpottamista, esimerkiksi mahdollistamalla todistaminen videolähetyksen kautta, jolloin todistajan ei tarvitsisi matkustaa pitkiä matkoja. Samoin joutuessaan rikoksen uhriksi toisessa EU-maassa pitäisi uhrin saada enemmän tukea ja tietoa. Puheenaiheena oli myös toisessa maassa tehtyjen rikosten syytteiden kääntäminen syytetyn omalle kielelle. Ministerit keskustelivat myös oikeusjärjestelmien keskinäisen luottamuksen lisäämisestä ja kansalaisten oikeudellisten oikeuksien takaamisesta kaikissa jäsenmaissa. Komission ehdotuksessa onkin esitys tuomareiden ja syyttäjien kouluttamisesta EU-tason yhteistyöstä oikeusasioissa.

Tampereen ohjelmasta Tukholmaan

Suunniteltu Tukholman ohjelma käsittelee oikeus- ja sisäasioita, jotka siirtyivät osaksi EU:n politiikkaa vasta 1990-luvulla. Rajatarkastukset poistanut Schengen-alueen luominen vuonna 1985 johti siihen, että tarvittiin yhä enemmän yhteistyötä sisä- ja oikeusasioissa Euroopan tasolla.

Tukholman ohjelman tavoitteena on yhtenäistää turvapaikkapolitiikan käytäntöjä, kuten hakemusten käsittelyä ja turvapaikan myöntämisen kriteerejä. Kuvassa turvapaikanhakija Maltan vastaanottokeskuksessa. (Kuva: Euroopan komissio)

Tärkeä merkkipaalu oli lokakuussa 1999 Tampereella Suomen puheenjohtajuuskaudella pidetty huippukokous, jossa Euroopan unionin johtajat sopivat, että EU:sta tehdään "vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue". Tällöin saatiin sovittua muun muassa kolmannen maan kansalaisten oikeudenmukaisesta kohtelusta, oikeusjärjestelmien lähentämisestä, tehokkaammasta maahanmuuton järjestämisestä ja ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta. Tampereella luotiin yhteiset standardit turvapaikkahakemusten käsittelylle ja Eurojust, jonka tarkoituksena on auttaa kansallisia syyttäjäviranomaisia järjestäytyneen rikollisuuden tutkimisessa. Tampereen kokouksen seurauksena kirjoitettiin EU:n perusoikeuskirja, jossa käsitellään kansalaisten oikeuksia.

Ensimmäistä Tampereen ohjelmaa seurannut Haagin ohjelma hyväksyttiin marraskuussa 2004 Alankomaiden puheenjohtajuuskauden aikana. Sen tavoitteena on Tampereen ohjelman myötä luodun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen lujittaminen. Ohjelman seurauksena perustettiin muuan muassa FRONTEX eli Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto ja luotiin viisumitietojärjestelmä VIS. Haagin ohjelmassa korostettiin yhteistyön tärkeyttä maahanmuuton lähtö- ja läpikulkumaiden kanssa.

Painopiste on kansalaisissa

Tukholman ohjelman keskeinen tavoite on kansalaisten Euroopan rakentaminen. Komissio haluaa parantaa oikeussuojan saatavuutta ja oikeudellisten asiakirjojen tunnustamista muissa jäsenmaissa sekä helpottaa yhdessä jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanoa.

Toinen ehdotuksessa käsitelty kokonaisuus ovat maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat. Komissio tavoitteena ehdotuksessa on yhteinen turvapaikkajärjestelmä ja se peräänkuuluttaa vastuunkantoa ja jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Lisäksi komissio pyrkii luomaan joustavaa maahanmuuttopolitiikkaa, jolla voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeita ja laillisisten maahanmuuttajien aseman selkeä määrittelyä. Komission haluaa myös lisätä maahanpääsyn valvontaa ja tehostaa laittoman maahanmuuton torjumista. Komission ehdotuksista huolimatta on epäilystä voidaanko yksimielisyyttä saavuttaa. Aiemmat yritykset EU-järjestelmän harmonisoimiseksi ovat epäonnistuneet.

Lisäksi ohjelmassa esitetään sisäisen turvallisuuden strategian laatimista. Komissio ehdottaa otettavaksi käyttöön tietojärjestelmän, jolla helpotetaan poliisiviranomaisten tiedonvaihtoa. Tämä on aiheuttanut kansalaisjärjestöissä vastustusta liiallisesta kajoamisesta yksityisyyteen ja kansalaisvapauksiin. Turvallisuusstrategian osana olisi lujitettava poliisi- ja rikosoikeudellista yhteistyötä.

Lisätietoa:

Komission ehdotus Tukholman ohjelmaksi
Oikeus- ja sisäasiat Ruotsin puheenjohtajuuden ajan (englanniksi)
Oikeus- ja sisäasiat (Euroopan komissio, englanniksi)