Neljä EU-maata sopi kaasuputkesta Turkin kanssa
Turkki, Unkari, Itävalta, Bulgaria ja Romania sopivat yhdessä Nabucco-kaasuputken rakentamisesta maidensa halki. Putkella tuotaisiin kaasua Kaspianmeren alueelta, muun muassa Azerbaidzhanista.
Nabucco-kaasuputki olisi yli 3000 kilometriä pitkä ja se toisi kaasua Kaspianmereltä Turkin ja Balkanin kautta Itävaltaan. (Kuva: Euroopan komissio)Maiden johtajat tapasivat 13. heinäkuuta Ankarassa allekirjoittaakseen sopimuksen. Suunniteltu Nabucco-kaasuputki olisi yli 3000 kilometriä pitkä ja se toisi kaasua Kaspianmereltä Turkin ja Balkanin kautta Itävaltaan. Nabucco-putken yksi tavoitteista on monipuolistaa energiansaantia Euroopassa ja vähentää riippuvuutta Venäjän kaasusta. Monet Keski-Aasian ja Lähi-idän maat ovat myös halukkaita käyttämään putkea, mutta putken läpi tuotaneen myös venäläistä kaasua, sillä sen kapasiteettia ei muuten saada kokonaan käyttöön.
Nabucco-putken rakentaminen aloitetaan 2011 ja se valmistunee vuonna 2014. Nabucco-putki maksaa noin 8 miljardia euroa. Rahoitus tulee yksityiseltä yhtymältä, joka muodostuu Euroopan suurista energiayrityksistä, kuten Itävallan OMV:stä, Saksan RWE:stä, Unkarin MOLista, Bulgarian BEH EAD:ista, Romanian Transgazista ja Turkin Botasista. Nabucco-putki ei ole ainoa kaasuputkihanke Euroopassa. Venäjän ja Euroopan maiden kanssa yhteistyönä on suunnitteilla Nord Stream -kaasuputkilinja, joka tulisi kulkemaan Itämeren pohjaa pitkin.
EU:n energiapolitiikan tavoitteet: saatavuus, kestävyys, kilpailukyky
Energiapolitiikka kuuluu pääosin jäsenvaltioiden toimivaltaan ja perustuu maiden kahdenkeskisiin sopimuksiin, mutta EU:n yhteisiäkin linjauksia on vedetty. Unionin energiapolitiikalla on kolme päätavoitetta: energian saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyä ylläpitävät energian hinnat ja kestävä kehitys eli ympäristöllisesti kestävän energian käyttö. Käytännössä EU:n tavoitteet tarkoittavat esimerkiksi panostamista teknologian kehittämiseen vaihtoehtoisten ja kestävien energiansaantimuotojen luomiseksi. Tällä hetkellä kestävä kehitys on alue, jolla on tehty aktiivisinta EU-tason yhteistyötä.
Energiapolitiikan tärkeys EU:n päätöksenteossa vahvistuu, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan. Sopimuksessa on ensimmäistä kertaa energiaa käsittelevä luku, jossa määritellään EU-politiikan tavoitteet: energiamarkkinoiden toimivuus, energian toimitusvarmuus, energiatehokkuus ja energiansäästö, uusiutuvien energialähteiden kehittäminen ja energiaverkkojen yhteenliittymisen edistäminen.
Energia- ja ilmastopolitiikka kulkevat käsi kädessä
Energia on nyt tapetilla muutenkin kuin Nabucco-kaasuputken yhteydessä. Ruotsin EU-puheenjohtajuuden keskeisiä painopisteitä ovat energia-asiat yhdessä ilmastokysymysten kanssa. Painopisteet liittyvät myös tulevaan joulukuun Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, jolloin olisi tarkoitus tehdä uusi sopimus Kioton sopimuksen jatkoksi.
Ilmastopolitiikka liittyykin olennaisella tavalla EU:n energiakysymyksiin. Ilmastoyhteistyön saralla onkin tehty enemmän EU-tasoista yhteistyötä. Viimeisin merkittävä askel oli päästöjen vähentämisestä tehty päätös. Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto vahvisti komission esityksen päästöjen vähentämisestä 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU tähtää uusiutuvan energian osuuden nostamista 20 %:iin, biopolttoaineiden osuuden kasvattamista 10 %:iin liikenteen polttoaineista ja energiatehokuuden lisäämistä 20 %:lla.
Lisätietoa:
Komission tiedote Nabucco-kaasuputkisopimuksen allekirjoittamisesta (englanniksi)
EU:n ilmasto- ja energiatietopaketti (Eurooppatiedotus)
EU:n energiapolitiikka
EU:n energiapolitiikka: tavoitteet ja strategiat (englanniksi)
