Vaikuttamisen aika EU:n tulevaan alue- ja rakennepolitiikkaan on nyt
EU-rahoituksella toteutetaan muun muassa kansalaisjärjestöjen vetämiä hankkeita. Kuvassa Turunmaan korjausrakentamisyhdistyksen kunnostama vanha arvorakennus. Kuva: Varsinais-Suomen liitto.EU:n alue- ja rakennepolitiikka uudistuu vuonna 2014, jolloin käyntiin pyörähtää jälleen uusi ohjelmakausi. Vaikka nykyinen kausi ei ole ehtinyt edes puoliväliin, käy keskustelu tulevista suuntalinjoista jo kiivaana.
Turussa lokakuun puolivälissä järjestetyssä seminaarissa pohdinnan aiheena oli EU:n uudistuva alue- ja rakennepolitiikka. Seminaarin tavoitteena oli herättää keskustelua siitä miten tulevan ohjelmakauden mahdolliset linjaukset vaikuttavat Suomeen, ja miten Suomi voi pyrkiä vaikuttamaan uudistusten suuntaan.
Työllisyys ja kasvu uuden politiikan keskiössä
Komission Suomen edustuston päällikön Eikka Kososen mukaan tulevan politiikan valmistelu on vielä tässä vaiheessa pitkälti komission käsissä. Ensi vuoden puolella julkaistavassa raportissa on kuitenkin luvassa jo esitys tulevan alue- ja rakennepolitiikan sisällöstä. Jäsenvaltioiden väliset neuvottelut käynnistyvät puolestaan toden teolla vuoden 2011 sisällä.
Kososen mukaan uuden ohjelmakauden teemoina esiin nousevat Euroopan kilpailukyvyn ja työllisyyden parantaminen. Lisäksi kiinnitetään huomiota aluekehitysohjelmien byrokratian keventämiseen, tuloksellisuuteen ja paikallistason olosuhteiden parempaan huomiointiin.
Rahoituksen jatkuvuus huolettaa
EU:n alue- ja rakennepolitiikan keskiössä on ollut ajatus koheesiosta eli Euroopan sosiaalisesta, taloudellisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta. Koheesiopolitiikalla on pyritty kaventamaan eroja eri maiden ja alueiden välillä kaikkia hyödyttävällä tavalla.
Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahden mukaan kriittisyys koheesiopolitiikkaa kohtaan on kasvanut talouskriisin myötä ja valtioiden velan kasvaessa.
Yli-lahden mukaan keskeinen kysymys tulevassa alue- ja rakennepolitiikassa on, jatketaanko koheesiopolitiikkaa myös tulevaisuudessa koko EU:n sisällä vai tuetaanko ainoastaan heikommassa asemassa olevia maita ja alueita.
Suomen kannalta kysymys on tärkeä, sillä mikäli uusi alue- ja rakennepolitiikka keskittyy tukemaan vain heikoimmassa asemassa olevia alueita, jäävät monet Suomen maakunnat nuolemaan näppejään EU-rahoituksen suhteen.
Miten käy Varsinais-Suomen
Alue- ja rakennepolitiikan tulevaisuus huolestuttaa Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajaa Juho Savoa. Varsinais-Suomi lasketaan osaksi Etelä-Suomen suuraluetta, joka varsin korkean bruttokansantuotteensa vuoksi kuuluu pienempää EU-rahoitusta saavaan vyöhykkeeseen.
Savon mukaan EU-rahoitus on ollut tärkeää seutukunnissa, jotka ovat kärsineet rakennemuutoksesta.
Savon mielestä tulevalla ohjelmakaudella ei voida keskittyä vain kaikkein heikoimmassa asemassa olevien alueiden tukemiseen, sillä myös Varsinais-Suomen kaltaiset alueet ovat haavoittuvaisia. Maailmantalouden kriisi on tuonut synkkiä pilviä horisonttiin myös alueen vahvoille teollisuusaloille.
Yhteisymmärrys Suomen tavoitteista tärkeää
Yli-Lahti muistuttaa, että EU:n tasolla uudesta politiikasta neuvoteltaessa on tärkeää löytää samanmielisiä liittolaisia tukemaan Suomen kantoja. Suomi ei päätä politiikasta yksin vaan päätökset tehdään EU:ssa yhdessä.
Yli-Lahden mukaan kansallinen yhteisymmärrys tavoitteista on tärkeää, jotta Suomi saa kaiken mahdollisen tuen neuvotteluihin toisten jäsenmaiden kanssa.
Kansallisen keskustelun ja maakuntavaikuttamisen aika Suomen tavoitteisiin on käsillä.
Lisätietoja:
Turun seminaariesitykset
EU-rahoituksen merkitys Varsinais-Suomessa toiveet ja uhat – toiveet ja uhat 2013 Maakuntajohtaja Juho Savo
Kansalaisjärjestöt EU-ohjelmien toteuttajina
Marianne Hemgård
Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen?
Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti
