Talouskriisi vaikuttaa pitkälle unionin tulevaisuuteen

Suomalaisten kotitalouksien usko talouteen on kasvamassa. Kuva: Euroopan komissio.

Maailmaa ravistelleella talouskriisillä on ollut ikäviä seurauksia EU:n jäsenmaissa. EU:n bruttokansantuote on laskenut saman verran kuin koko maailman yhteenlaskettu BKT. Hyviäkin uutisia on tiedossa, sillä talouden elpyminen unionin alueella on alkanut. Ensi vuonna BKT:n odotetaan nousevan jälleen plusmerkkiseksi.

Vielä vuosi sitten EU:ssa ajateltiin, että Yhdysvalloissa puhjennut talouskriisi ei vaikuttaisi juuri lainkaan EU-maihin. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ottaneet huomioon, että nykyisin maailmantalous reagoi erittäin herkästi paikallisiinkin talousongelmiin. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppu toi maailmaan historian ensimmäisen globaalin talouskriisin.

Talouskriisi merkitsi EU:ssa kaikkien jäsenmaiden bruttokansantuotteen laskua. Vuoden 2009 BKT:n arvioidaan supistuneen lähes kaikilla jäsenmailla vähintään 2–3 prosenttia edellisvuodesta. Parhaiten kriisistä ovat selvinneet EU:n köyhimmät maat,  joiden BKT:n lasku jäänee alle kahden prosentin.

– EU:ssa huolestuttavin tilanne on Baltiassa. Eniten on kärsinyt Latvia, jonka bruttokansantuotteen on arvioitu laskeneen vuodessa jopa 18 prosenttia, neuvotteleva virkamies Martti Salmi kuvasi tämän hetkistä tilannetta.

Kaiken kaikkiaan EU:n bruttokansantuote laski saman verran kuin koko maailman yhteenlaskettu BKT. Vaikka lasku on ollut nopea ja jyrkkä, ensi vuonna EU:n BKT:n odotetaan nousevan jälleen plusmerkkiseksi.

Talouden elpyminen Suomessa on alkanut

Kuluva syksy on osoittanut, että talouden kasvu on vilkastunut joka puolella maailmaa. Kriisin aikana Suomen BKT syöksyi alas yhtä jyrkästi kuin 1990-luvun laman aikoihin, mutta ennusteiden mukaan laskun ei pitäisi enää jatkua. Ensi vuodelle olisi tiedossa jo lievää nousua. 1990-luvun synkimpien vuosien kaltaista alhoa ei siis pitäisi olla odotettavissa.

Suomen talous ei ole kuitenkaan lähtenyt nousuun yhtä ripeästi kuin monen muun maan talous. Suurin syy tähän on vahvasti vientivetoinen taloutemme. Siksi maailmantalouden heilahtelut vaikuttavat Suomeen esimerkiksi Ruotsia enemmän

Talouden elpyminen näkyy myös siinä, että teollisuuden ja kotitalouksien näkemykset tulevaisuudesta ovat muuttuneet positiivisemmiksi.

– Suomalaisten kuluttajien usko tulevaisuuteen laski pahimman talouskriisin aikana, mutta se on tällä hetkellä samalla tasolla kuin sen pitkän aikavälin keskiarvo on ollut, Salmi kertoi.

Mutta teollisuuden luottamus – vaikka sekin nousussa – on edelleen selvästi keskiarvoa huonompi. Salmi pohtikin, olisiko kuluttajilla tällä hetkellä jopa liian ruusuinen kuva tulevaisuudestaan. Hän piti kuitenkin tärkeänä, että kotitalouksien pessimismi on väistymässä, sillä kuluttajien ostopäätöksillä on suuri merkitys talouden nousussa.

Tulevaisuuden talousnäkymät kiinnostavat tällä hetkellä kovin suomalaisia. Pikkuparlamentin auditorio pullisteli kiinnostuneista kansalaisista Martti Salmen aloittaessa EU ja talouskriisi – miten tästä eteenpäin? -luentoaan. Kuva: Eurooppatiedotus.

Edessä vaikeita ratkaisuja

Martti Saarella oli selvä näkemys kriisin vaikutuksista.

– Tulevaisuuden kehityksen kannalta ratkaisevin tekijä on velkaantuminen. Suomen velkaantumisen aste on muutamassa vuodessa nousemassa 30 %:sta 60 %:iin bruttokansantuotteesta.

Velkaa on otettu erityisesti työttömyyden kasvun hidastamiseksi. Suomen työttömyys on noussut vuodessa 25 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että työttömyydellä on tapana kasvaa nopeasti, mutta työttömyyden vähentäminen on hidasta puuhaa.

Työttömyyden nousu on hallituksen aktiivisten toimien ansiosta pysynyt pienempänä kuin 1990-luvun laman aikoina. Hallitus on kuitenkin ongelmallisessa tilanteessa, sillä lähitulevaisuudessa häämöttävä työvoimapula vaikeuttaa velanmaksua.

Pelkona on, että velkaantuminen muuttuu holtittomaksi, ellei menoja saada karsituksi. Väestön ikääntyessä työvoiman kokonaismäärä väestöstä tulee tulevaisuudessa pienentymään, vaikka työllisyysastetta saataisiinkin nostettua.

Tilaisuuden nuorille kuulijoille Salmi toivottikin "hemmetisti onnea", sillä hänen mukaansa pian on otettava "kovat toimet" – menojen karsiminen ja verojen nostaminen – käyttöön. Erityisesti valtion menojen pienentämistä työurien pidentämisellä sekä työurien loppu- että alkupäästä pidetään varteenotettavana vaihtoehtona.

Lisätietoa:

Valtiovarainministeriön talousennuste

EU ja talouskriisi – miten tästä eteenpäin luento avasi Eurooppatiedotuksen ja Eduskuntatiedotuksen talousaiheisten yleisöluentojen sarjan. Luentosarjan seuraavat luennot ovat:

– Torstaina 26.11. klo 14.30–15.30 eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen luennoi eduskunnan budjettivallasta

– Torstaina 3.12. klo 13.00–14.00 EU:n "jäsenmaksuista" kertoo budjettineuvos Paavo Kytömäki, valtiovarainministeriö

– Torstaina 10.12. klo 13.00–14.00 eduskunnan puhemies Sauli Ninistö pitää päätösluennon