Siperian junalla Kiotoon ja muita tarinoita ilmastopolitiikasta
Julkistamistilaisuudessa puhuivat muun muassa ministeri Paula Lehtomäki sekä Suomen neuvottelukonkari Ympäristöministeriön Jaakko Ojala. Kuva: Ulkoasiainministeriö.”Jos ette ole kumisaappaita vielä hommannut, niin suosittelen”, oli ministeri Paula Lehtomäen kehotus Eurooppatiedotuksen toimittaman ilmastonmuutosta käsittelevän kirjan julkaisutilaisuudessa. Lehtomäen ilmastoskenaarioiden lisäksi tilaisuudessa kuultiin myös toiveikkaita arvioita Kööpenhaminan tulevasta ilmastokokouksesta.
Kalevan pääkirjoitustoimittajan Markku Heikkilän kirjoittama ja Eurooppatiedotuksen toimittama Kiotosta Kööpenhaminaan – EU, Suomi ja ilmastonmuutos piirtää kaarta ilmastopolitiikassa tapahtuneista muutoksista Rio de Janeiron vuoden 1992 YK:n ilmastokokouksesta tähän päivään.
Heikkilän mukaan kirjaa ei ole suunnattu historian tutkimukseksi, vaan sen on tarkoitus taustoittaa ja kuvata kansalaisille sitä mistä koko ilmastopolitiikassa oikein on kyse: miten prosessi on edennyt ja kuinka asiat vaikuttavat toisiinsa. Heikkilä on kirjassa halunnut antaa äänen ilmastopolitiikassa mukana olleille toimijoille, ja raottaa näin verhoa myös kokousten todellisiin tunnelmiin.
Harppauksin eteenpäin
Ajat ovat muuttuneet Kioton sopimuksen ajoista, sillä hallituksen nykyistä ilmastopolitiikan asiantuntijaa Oras Tynkkystä tuskin vielä silloin kuunneltiin kovin tarkasti. Kiotoon lomalla oleva siviilipalvelusmies Tynkkynen nimittäin saapui Siperian kautta kulkevalla junalla. Tavoitteena oli antaa Suomen valtuuskunnan kuulla kunniansa – ihan aiheesta Tynkkysen mielestä edelleen.
Kioton jälkeen edistystä on kuitenkin tapahtunut, ja Tynkkynen muistuttaa, että Kööpenhaminassa tulossa saattaa olla kaikkien aikojen merkittävin ilmastosopimus. Julkisuudessa vähemmälle huomiolle ovat jääneet monet todelliset ponnistukset, kuten Ranskan puheenjohtajakaudellaan 2008 nopeassa tahdissa läpi ajama EU:n päästöjenvähennystä koskeva paketti.
Eurooppatiedotuksen julkaisema Kiotosta Kööpenhaminaan – EU, Suomi ja ilmastonmuutos -kirja valottaa kansantajuisesti ilmastopolitiikkaa. Kuva:Ulkoasiainministeriö.Millä eväillä Kööpenhaminaan?
Paula Lehtomäen mukaan Kööpenhaminaan ei enää lähdetä tavoittelemaan laillisesti sitovaa sopimusta, mutta tavoitteena on silti poliittinen läpimurto. Lehtomäki painottaa selkeän ja kattavan yhteisymmärryksen tärkeyttä, jotta teknisten neuvottelujen tasolla voidaan edetä heti Kööpenhaminan jälkeen.
Lehtomäen mukaan Suomi lähtee tavoittelemaan Kööpenhaminassa 20–30 prosenttiin ”tai kaikkeen siltä väliltä” tähtääviä päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta. Luonto-liiton pääsihteerin Leo Straniuksen esittämästä 40 prosentin päästövähennystavoitteesta, jonka Ruotsi ja Norja ovat esittäneet, Lehtomäki ei jaksa innostua. Vaarana on, että liian kovilla tavoitteilla peliin mentäessä joku lyö hanskat tiskiin jo heti alussa.
Lehtomäki ja Tynkkynen ovat kuitenkin toiveikkaita Kööpenhaminan suhteen, ja Lehtomäki houkuttelee joukkuehenkeä esiin myös Luonto-liiton Straniuksesta, joka kertoo pessimismin välillä iskeneen. ”Jos et sinä pysy optimistisena niin miten sitten tässä kukaan muukaan”.
Ilouutinen Lehtomäen mielestä on se, että ”tunnetaan ja tiedetään jo ne keinot miten ilmastonmuutosta koskevaan haasteeseen voidaan tarttua. Nyt nuo keinot täytyy vain saada otettua käyttöön.” Ratkaisemattomiakin kysymyksiä vielä on, kuten se miten päästövähennystavoitteisiin sitoutumista voidaan valvoa ja millainen valvontajärjestelmä sitä varten luodaan.
Kantaako uusi ilmastosopimus loppujen lopuksi Kööpenhaminan vai kenties jonkun toisen kaupungin nimeä, ei puhujien mielestä ole olennaista. Tärkeää on, että töitä tehdään kunnes uusi sopimus on pöydällä.
Lisätietoja:
Tilaa Kiotosta Kööpenhaminaan –kirja Eurooppatiedotuksen sivuilta
Kiotosta Kööpenhaminaan kirjan julkistustilaisuus (video)
