EU helpottaa Haitin hätää yli 400 miljoonalla eurolla
Euroopan unionin kehitysministerit kokoontuivat Haitin luonnonkatastrofin takia maanantaina 18. tammikuuta ulkoasiainneuvoston ylimääräiseen istuntoon Brysseliin. ”Tämä on yksi historian suurimmista humanitaarisista katastrofeista. Järistys sattui tiheästi asutulla alueella ja tuhot ovat valtavat”, alleviivasi Suomea edustanut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Haitin massiivista avuntarvetta. EU antaakin komission kautta hätäapua humanitaarisiin tarkoituksiin 30 miljoonaa euroa, jäsenmaat 92 miljoonaa euroa, ja lisäksi muuta kuin humanitaarista apua annetaan kiireellisesti 100 miljoonaa euroa. Pitkän aikavälin apua on luvassa ainakin 200 miljoonaa euroa.
Ministeri Väyrynen oli tyytyväinen siitä, että Suomen Punainen Risti ja Kirkon ulkomaanapu saivat molemmat nopeasti omat avustustoimensa Haitissa liikkeelle. ”SPR:lle on jo myönnetty 750 000 euroa ja KUA:lle 500 000 euroa Haiti-avustusta, ja järjestöt pyytänevät vielä lisää”, summasi Väyrynen Suomen omaa ensipanostusta Haitin hädän lieventämiseksi. ”Lisäksi SPR suunnittelee saksalaisten kanssa suuremman kenttäsairaalan lähettämistä”, kertoi Väyrynen tämän hetken jatkosuunnitelmista.
Suunnaton hätä
”Haiti oli jo ennen maanjäristystä läntisen pallonpuoliskon kehittymättömin maa. Maan omat toimintamahdollisuudet ovatkin nyt infrastruktuurin tuhouduttua olemattomat”, arvioi Väyrynen Haitin synkkää tilannetta. Tästä syystä EU:n 100 miljoonaa euroa ei-humanitaariseen apuun onkin tähdätty etenkin Haitin hallituksen toimintakyvyn palauttamiseen tilanteessa, jossa muun muassa lähes kaikki hallintorakennukset ovat romahtaneet ja viestintäyhteydet tuhoutuneet.
Väyrynen kertoi lehdistötilaisuudessaan suomalaiskirjeenvaihtajille ranskalaisen kollegansa raportoinnista Haitin-apumatkaltaan. ”Rakennukset on suunniteltu ennen muuta kestämään tulvia ja myrskyjä, joita varten on käytetty paljon raskasta betonia. Se taas ei sitten ole kestänyt maanjäristystä.” Väyrysen mukaan ranskalaisviesti oli, että ”kyse ei ole vain jälleenrakennuksesta vaan rakentamisesta kaiken kaikkiaan. Nyt on otettava huomioon luonnonkatastrofien mahdollisuus, eli on rakennettava kestävästi myös maanjäristysten varalta”, totesi ministeri.
Ashton ensi kertaa ”Euroopan puhelinnumerona”
EU setvii hätäavun antamisen ohessa nyt myös pitkän aikavälin avuntarvetta, joka tulee väkisinkin olemaan suuri. ”Komissaari de Gucht matkustaa pian Haitiin selvittämään tilannetta pidemmän aikavälin osalta, vireillä on jo kansainvälisen avustajakokouksen järjestäminen”, selvitti ministeri Väyrynen. Alustavasti on siis jo päätetty 200 miljoonasta eurosta pidemmälle perspektiiville.
Väyrysen mukaan Haitin kriisi on testi myös transatlanttisille suhteille. ”Marraskuun huippukokouksessa sovittiin, että sekä humanitaarisissa että kehitysyhteistyökysymyksissä pyritään koordinaatioon”, muistutti Väyrynen, joka on ollut erittäin aktiivisesti edesauttamassa paremman yhteistyön rakentamista Suomen transatlanttisen kehitysaloitteen myötä.
Lupaava merkki on ollut se, että ”uusi korkea edustaja Catherine Ashton on puhunut jo muutaman kerran puhelimessa (Yhdysvaltain ulkoministeri) Hillary Clintonin kanssa”. ”Puhelinnumero Euroopasta on sitten löytynyt”, myhäili Väyrynen viitaten Henry Kissingerin vanhaan kriittiseen kysymykseen.
Ylimääräinen ulkoasiainneuvosto oli ensimmäinen Ashtonin johtama ministerikokous uudessa virassaan EU:n ”ulkoministerinä”. Ashtonin johdolla käsiteltäneen tilannetta Haitilla pian myös uudestaan, sillä ulkoasiainneuvosto kokoontuu seuraavan kerran ulkoministerikokoonpanolla jo viikon päästä maanantaina 25. tammikuuta.
