Komissio pyrkii talousuudistuksiin Eurooppa 2020 -strategialla

José Manuel Barroso komissioineen käy Euroopan talouden kimppuun seitsemällä aloitteella. Kuva: Euroopan komissio.

Euroopan komissio on julkaissut talouden kymmenvuotissuunnitelmansa, Eurooppa 2020 -strategian. EU:n talous on tarkoitus luotsata uudelle vuosikymmenelle strategian mukaisesti. Strategia tulee maaliskuun lopussa hyväksyttäväksi Eurooppa-neuvostoon.

Tavoitteena älykäs, kestävä ja huolehtiva kasvu

Komission suunnitelmassa taloutta lähestytään kolmen pääteeman kautta. Teemat on nimetty älykkääksi, kestäväksi ja huolehtivaksi kasvuksi. Komission mukaan Euroopassa on kehitettävä osaamiseen perustuvaa taloutta, joka on myös resurssitehokas, vähähiilinen ja kilpailukykyinen. Työllisten osuutta tulee lisätä ja sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tavoitella.

Komissio on määritellyt viisi mitattavaa tavoitetta, joiden kautta kasvuun tähdätään. Niitä ovat työllisyyden parantaminen, panostus tutkimukseen ja kehitykseen, päästöjen vähentäminen, nuorten koulutustason parantaminen ja köyhyyden vähentäminen.

Uusi vuosikymmen, uudet keinot

Komission edellisen pitkän linjan taloussuunnitelman, Lissabonin strategian, kunnianhimoisena tavoitteena oli tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin alue vuoteen 2010 mennessä. Todellisuus jäi kauas haavekuvista ja uusi vuosikymmen käynnistyi kriisitunnelmissa.

EU:n on alkavan vuosikymmenen aikana ratkottava muitakin pulmia. Eläkkeelle jää ennätysmäärä ihmisiä, globalisaatio mullistaa työmarkkinoita edelleen ja energian ja muiden resurssien suhteen on keksittävä uusia keinoja.

Uudessa strategiassa taloushaasteiden kimppuun käydään seitsemällä lippulaiva-aloitteella. Aloitteet liittyvät innovaatioihin, nuorten liikkuvuuteen, resurssitehokkuuteen, tietoyhteiskunnan kehittämiseen, teollisuuden päivittämiseen, koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen. Komissio haluaa esimerkiksi laajakaistayhteydet lähivuosina kaikkien käyttöön. Tieteellisten keksintöjen tuotteistamista halutaan helpottaa, samoin osaajien kansainvälistymistä.

Jäsenmaat vastaavat toimeenpanosta

Lissabonin strategian kymmeniin tavoitteisiin verrattuna tavoitteita on uudessa strategiassa reilusti vähemmän. Myös näkökulmaa on korjattu: edellisen suunnitelman puute oli EU-maiden käsitteleminen kokonaisuutena, vaikka olosuhteet maissa ovat erilaiset. Nyt maiden erityispiirteet tunnustetaan.

Talouksien kehittämisen tavoitteet ja keinot onkin viisasta suhteuttaa maittain. Esimerkiksi joillekin maille komission linjaama kolmen prosentin bkt-osuus innovointiin ja tutkimukseen voi olla liian kova tavoite. Myös köyhyys näyttäytyy eri maissa eri tavoin, sillä köyhiksi määritellään alle 60 prosenttia maan keskitulosta ansaitsevat ja maiden tulotasot ovat varsin erilaiset. Belgialaisen köyhän elinolosuhteet ovat kaukana romanialaisen köyhän arjesta.

Jatkossa jäsenvaltiot työstävät EU-tason tavoitteista kansalliset tavoitteet. Komissio aikoo laatia EU-tason toimenpidelistan ohella maakohtaiset suositukset ja seurata jäsenmaiden edistymistä. Suunnitelman toimeenpano on kuitenkin kiinni jäsenmaiden poliittisesta tahdosta. Se voi olla paljon vaadittu, kuten Lissabonin strategian epäonnistuminen osoitti. Poliitikot voivat pelätä rajuja uudistuksia, sillä niillä tulee helposti talloneeksi äänestäjien varpaille. Toimeenpanosta enteillään tämänkin strategian suurta ongelmaa.

Yhteistoiminta on talousasioissa tärkeää, sillä kuten talouskriisin aikana on karusti ilmennyt, jäsenmaiden taloudet ovat toisistaan riippuvaisia. Siksi niitä tulee myös kehittää kokonaisuutta silmälläpitäen. Myös eri aluetasojen toimijat on sitoutettava strategiaan, jotta EU, kansallinen politiikka ja alue- ja paikallishallinnot pyrkisivät samaan päämäärään.

Lisätietoja:

EU:lle uusi talousstrategia ”Eurooppa 2020”
Europe 2020 – a new economic strategy